30.06.2020
Kuntiemme voimavarat huolenpitoon lasten ja nuorten tulevaisuudesta ovat olleet tiukilla jo ennen korona-aikaa. Koronan jälkeen lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut huomattavasti. Lisäksi poliisille ilmoitettujen lähisuhdeväkivaltatapausten määrä kasvoi koronahuipun aikana. Eristyksissä eläminen toi moniin perheisiin lisää paineita selvitä arjesta entisten huolten lisäksi. Koululaisten opetuksesta huolehtiminen ja harrastusten loppuminen saattoivat perheet aivan uuden tilanteen eteen.
Kuntien resurssit erityisesti lastensuojelun osalla ovat olleet äärirajoilla jo vuosia. Tällä hetkellä kunnilla on suuria vaikeuksia saada päteviä työntekijöitä sosiaalipalveluihin. Palkkauskaan ei ole erityisen houkutteleva. Lastensuojelutehtäviä hoitavilta vaadittavan koulutuksen taso ja palkkaus ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Työn vaativuus ja hoidettavien lasten määrä on tällä hetkellä jo mahdoton yhtälö. Resurssipula vaivaa niin suuria kuin pieniä kuntia ja ympäri Suomen.
Korona toi mukanaan rajoituksia lasten elämään myös kesän osalta. Toukokuussa voitiin jo palata kouluun pariksi viikoksi. Sen sijaan kesän harrastustoimintaa ei ole voitu saattaa normaalille tasolle. Erityisesti leiritoiminta on peruttu. Leirien sijaan järjestetään jonkin verran päivätoimintaa. Lapsille, joiden perheissä on alkoholi-, väkivalta- tai muita ongelmia, leirillä vietetty aika on hengähdystauko ja omaa rauhallista aikaa ilman pelkoa. Tänä kesänä siihen ei ole mahdollisuutta.
1990-luvun laman eläneenä olen nähnyt sen aiheuttamien pitkäaikaisten, jopa pysyvien haittojen jälkiä yhä edelleen niiden ihmisten elämässä, jotka olivat silloin lapsia. Olemmeko taas toistamassa näitä samoja virheitä? Olemmeko jättämässä lapset tässäkin kriisissä vaille riittävää huomiota? Kunnat huolehtivat kaikkein suurimmassa hädässä olevien lasten avusta. Kuntiin on saatava riittävä määrä riittävän koulutuksen omaavia ihmisiä töihin huolehtimaan meidän suurimmasta pääomasta, lapsista.
Siispä suuresta lamasta ja koronasta oppineina: pidetään huoli meidän kaikkien tärkeimmästä tulevaisuuden tekijästä, nuoresta ja lapsesta. Pidetään huoli siitä, että lapsilla on riittävästi järkevää tekemistä ja turvallisia aikuisia ympärillään. Pidetään huoli siitä, että väkivaltaa kohdanneet lapset saavat kaiken sen avun, minkä tarvitsevat. Pidetään huoli siitä, että kunnat saavat riittävät resurssit huolehtia lastensuojelusta ja nuorisotyöstä. Pidetään huoli siitä, että heidän palkkauksensa on riittävällä tasolla, jotta he voivat tehdä sitä työtä, mihin ovat kouluttautuneet. Pidetään huoli toisistamme.
Kristiina Tikkala
Liittohallituksen jäsen
