31.05.2019
Talouselämä (nro 18/2019) listasi Suomen yrityselämän vaikutusvaltaisimmat naiset. Listalla on 100 päättäjänaista, jotka toimivat suurten ja kansainvälisten yritysten johtotehtävissä tai
hallituksissa. Naisten osuus johtotehtävissä on 20 vuodessa kasvanut ja heidän asemansa on vahvistunut. Virkistävää on huomata, että päättäjänaisten listalle on noussut monia uusia kasvoja ja myös muutamia nuoria naisia. Edelleen tyypillisin naisjohtaja on yli 50-vuotias kauppatieteilijä, jonka urapolulla on useamman vuoden työkokemus teolliselta toimialalta ja eläköitymisen jälkeen ura jatkuu yleensä hallitusammattilaisena.
Todetusti naisten osuus johtotehtävissä on kasvanut noin 10 vuodessa, mutta mitkä tekijät ovat edistäneet naisjohtajien etenemistä ylempiin johtotehtäviin, ja onko yrityskulttuuri sekä asenteet naisjohtajista muuttuneet merkittävästi tässä ajassa?
Valitettavan hitaasti naisten osuus on lisääntynyt suomalaisten yritysten johdossa ja havaittavissa on vain muutaman prosentin vuotuinen kasvuvauhti (vuonna 2014: 24 % – vuonna 2019: 29 %). Kasvun suunta on oikea ja nykyisille sukupolville nainen johtotehtävissä ei ole enää ihmetyksen aihe. Asenteet johtamisesta yritysmaailmassa ovat muuttuneet. Yrityselämässä on havaittavissa muutoksia naisjohtajien vastuissa sekä naisten osuuden lisääntymisessä toimialoilla, joita ei aikaisemmin ole mielletty naisille ominaisina. Nykypäivänä yhä useampi nainen vastaa miljardiluokan liiketoiminnasta. Rohkeat ja edistykselliset yritykset ovat myös huomanneet kyvykkäiden naisten osallisuuden johtotehtävissä olevan koko yrityksen etu. Lisäksi nuoremmat uuden sukupolven miesjohtajat eivät enää pelkää nostaa naisia yritysten johtoon. Myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on nykypäivänä joustavampaa ja yhä useampi nuori isä jää lasten kanssa kotiin äidin palatessa työelämään.
Useamman vuoden ajan Suomen hallituksella on ollut tavoitteena nostaa naisten asemaa yritysten johtotehtävissä ja hallituksissa. Naisten osuutta onkin saatu kasvuun naiskiintiöiden avulla sekä pörssiyhtiöiden hallintointikoodissa vuodesta 2003 lähtien olevan suosituksen myötä. Naisten osuus on silti noussut vain 29 prosenttiin, kun tavoite on ollut 40 prosenttia. Suomessa on vielä yrityksiä, joiden johtotehtävät ovat täysin miesvaltaisia. Onneksi nämä täysin miesvaltaiset alat ja hallitukset alkavat olemaan vanhanaikaisia ja jopa paheksuttavia.
Uuden hallituksen tulee hallitusohjelmassaan jatkaa tasa-arvotyötä entistä kunnianhimoisemmin ja tälle on löydettävä resursseja sekä tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimenpiteitä. Tasa-arvotyö vaatii laajoja yhteiskunnallisia linjauksia ja rakenteellisia muutoksia. Yksistään emme voi syyttää yhteiskunnan rakenteita siitä, etteivät naiset ole edenneet miesten tavoin johtotehtäviin. Naisten tulee olla kunnianhimoisia, tavoitteellisia ja jopa röyhkeitä saavuttaakseen korkeampia johtotehtäviä. Naisten on myös löydettävä oikeat verkostot. Yhdessä naiset ovat vahvempia ja vain yhdessä tekemällä syntyy tuloksia, myös tasa-arvossa. Miehiä suosiva yrityskulttuuri muuttuu, kun naiset näyttävät osaamisensa, kyvykkyytensä sekä vaativat samoja tehtäviä ja samaa palkkaa kuin miehet. Uuden sukupolven miesjohtajat mahdollistavat naisten urakehityksen, koska he uskovat rohkeiden naisten tuloksentekokykyihin ja johtamisosaamiseen. Naisten kannattaakin olla rohkeita ja tarttua uusiin haasteisiin ja kerryttää monipuolisesti työkokemusta. Suomen yrityselämän nykyiset vaikutusvaltaisimmat naiset ovat osoittaneet, että rohkeus kannattaa!
Larisa Arminen (ekonomi), Lappeenranta
Wilhelmiina Kukkamo (ekonomi), Ilmajoki
Kirjoittajat ovat Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtajia ja tutkineet naisjohtajien etenemistä ylempiin johtotehtäviin, Kukkamo vuonna 2009 ja Arminen vuonna 2018.
