02.03.2015
Kulttuuri työllistää ja tuo hyvinvointia. Luovalla taloudella tarkoitetaan luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa. 2 miljoonaa suomalaista pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen Suomen kulttuurirahaston teettämän tutkimuksen mukaan. Luovat alat muodostavat jo noin 5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Luovat alat tarjoavat työtä noin 100 000:lle suomalaiselle. EUssa luovat alat ovat jo kolmanneksi suurin työllistäjä.
Lapsista ja nuoristammehan meidän osaamisemme, luovuus, työ ja hyvinvointi alkaa. Taiteen perusopetuksen piirissä on n 130 000 lasta ja nuorta, noin 12 prosenttia maamme 2-19-vuotiaista. Vaikka taiteen perusopetusta on saatavilla 85 prosentissa kuntia, on tarjonnassa suuria eroja maakuntien ja eri taidealojen välillä. Taiteen perusopetuksen osuus kuntien kokonaismenoista on korkeimmillaankin alle 0,5 %.
Tutkimukset osoittavat kulttuurin ja taidekasvatuksen ehkäisevän tehokkaasti kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Meidän tulisikin investoida lasten ja nuorten hyvinvointiin. Pahoinvoinnin korjaamisen sijaan suunnan tulisi olla hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisyn. Koulujen taide-, ja taitoaineiden merkitys on suuri. Voisiko luovuutta ja ilmaisua edistää myös uudenlaisella pedagogiikalla, rajoja ylittämällä?Meillä Suomessa on valtavasti osaamista ja tutkimusta. Musiikin merkitys tunnistetaan jo dementian hoidossa, kuntoutumisessa ja sairaalavuorokausien vähentämisessä (esimerkiksi Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian tutkimus). Maahanmuuttajan kotoutumisessa. Lasten ja nuorten oppimaan oppimisessa ja itsensä ilmaisussa. Aikuisten mahdollisuutena vaikkapa livekonsertin myötä saada mielihyvää ja purkaa tunteita.
Miksei tutkimustietoa edelleenkään hyödynnetä riittävästi päätöksenteossa? Kuten soteuudistuksessa. Kulttuuritoimen kustannukset kokonaisuudessaankin lohkaisevat vain 2,1–4,8 % kuntien taloudesta. Taideoppilaitosten ja taiteen perusopetukseen kohdistuu kuntien kulttuurimenoista keskimäärin 7,8 %. (Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III, Suomen Kuntaliitto ja Cupore, 2014)
Tulevaisuuden työ löytyy nykyisten ammattinimikkeiden ja tehtävien rajapinnoilta. Luovuudesta ja kyvystä houkutella luovia ihmisiä on muodostunut yhteiskuntakehityksen, innovaatiotoiminnan ja alueiden välisen kilpailun tärkeä tekijä. Suomi voi olla tässä yhä edelläkävijä. Peukutan kulttuurin, erityisesti lasten ja nuorten luovuuden ja hyvinvoinnin, syrjäytymisen ehkäisemisen ja uudistuvan työn puolesta. Mikset sinäkin?
Pauliina Holm,koulutuspäällikkö, FM
Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä.
Kokoomusnaiset julkaisee päivittäin 1-2 kokoomuslaisen naisehdokkaan blogikirjoitusta aina 18.4.2015 saakka.
