19.03.2014
Kaksi vuotta sitten Euroopan parlamentti asettui tukemaan vaatimuksiani yhdenvertaisemmasta päätöksenteosta EU:ssa. Tavoitteeni oli hyvissä ajoin ennen tämän kevään EU-vaaleja esittää toimenpiteitä, joilla varmistetaan jatkossa aiempaa yhdenvertaisempi edustus EU-instituutioissa.
Vaadin hyväksytyssä mietinnössäni jäsenvaltioita varmistamaan, että puolueiden ehdokasasettelu kohtelee molempia sukupuolia yhdenvertaisesti. Parlamentin hyväksymän linjauksen mukaan jokaisen jäsenvaltioin tulee esittää EU-instituutioiden huippupaikoille sekä miestä että naista. Komission puheenjohtajan tulee ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoinen edustus uutta komissiota rakentaessaan. Lisäksi linjattiin, että uusi parlamentti valitsee sen sisäisille johtopaikoille molempien sukupuolien yhdenvertaisen edustuksen.
Miksi tämän asian esillä pitäminen EU-tasolla on tärkeää?
Euroopan väestöstä suunnilleen puolet on naisia. Tämä jakauma ei heijastu poliittisen päätöksenteon huipulle. EU:n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien ja hallitusten jäsenistä vain keskimäärin neljännes on naisia.
Naisten ja miesten yhtäläinen edustus on paitsi tasa-arvo- myös päätösten laatukysymys. Mitä suuremmasta joukosta ihmisiä päättäjät valitaan, sen monipuolisempia, harkitumpia ja tasapainoisempia ovat päätöksenteon lopputulokset.
Naiset ovat päättäjinä herkempiä tunnistamaan ja ottamaan huomioon päätösten vaikutukset paitsi naisten asemaan myös hyvinvointipalveluiden kattavuuteen ja riittävyyteen. Esimerkiksi palkkatasa-arvo vaatii edistyäkseen toimenpiteitä. Naisten ja miesten välisen 16 prosentin palkkaeron taustalla vaikuttavat muun muassa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmat sekä uralla etenemisen vaikeus.
Naispäättäjiä tarvitaankin erityisesti juuri nyt. Talouskriisiä seuraavat menojen leikkaukset kohdistuvat eniten juuri naisiin heidän toimiessaan julkisten palvelualojen työntekijöinä sekä palvelujen suurena käyttäjäryhmänä. Heikentyneet sosiaaliturvaverkostot ympäri Euroopan ovat herättäneet keskustelua siitä, tulisiko EU-tasolla turvata kaikille kansalaisille perusturva ja pääsy peruspalveluihin. Se ei tarkoittaisi sitä, että me maksaisimme kreikkalaisten sosiaaliturvaa, vaan sitä, että kukaan ei jäisi hädän hetkellä vaille turvaverkkoa omassa jäsenvaltiossaan.
EU:n historia on kulkenut pitkän matkan rauhan säilyttämisen tehtävästä rahan liittoon. Seuraavaksi vuorossa on rakkaus – EU:n on pystyttävä huolehtimaan kansalaistensa oikeuksista ja hyvinvoinnista.
Sirpa Pietikäinen
MEP, Kokoomus
