08.05.2021
Suomessa on ikärakenteen kehityksen ja huoltosuhteen heikkenemisen myötä huolestuttu alhaisesta syntyvyydestä ja jopa patistettu suomalaisia ”synnytystalkoisiin”. Synnytysikäisten mahdollisia vauvauutisia saatetaan udella, vaikka ei tulevaisuuden veronmaksajien määrästä huolissaan olisikaan.
Helppojen heittojen keskellä voi unohtua, että kaikki eivät lapsia saa, vaikka haluaisivatkin. Vaikka vauvojen perään kysely yleensä vilpitöntä onkin, tulisi muistaa aiheen olevan henkilökohtainen ja herkkä. Hyvää tarkoittava kysymys voi loukata syvästi. Yhä useampi suomalainen jää tahtomattaan lapsettomaksi.
Tänään vietetään lapsettomien lauantaita. Simpukka ry:n Simpukka-viikolla 3.-9.5. ja jo 28. kertaa vietettävänä lapsettomien lauantaina 8.5. muistutetaan, että lasten saanti ei ole itsestäänselvyys. Tahaton lapsettomuus pitkäaikaista surua aiheuttava kokemus siitä, ettei oma lapsitoive täyty. Tahattomasti lapsettomat tarvitsevat apua ja tukea.
Kyselytutkimusten perusteella tahaton lapsettomuus on kaikkea muuta kuin harvinaista Suomessa. Jopa noin joka viidennen suomalaisen kohdalla toivottu lapsiluku ei toteudu. Keskimäärin suomalaiset toivovat saavansa kaksi lasta, mutta esimerkiksi viime vuoden tilastojen mukaan suomalaisnainen synnytti keskimäärin 1,41 lasta. Tilastokeskus arvioi lapsiluvun pienenevän entisestään kymmenen vuoden sisällä. Tahattomasti lapsettomien määrä on kasvanut jo pitkään.
Tämä tarkoittaa, että jokaisen lähipiiristä löytyy ihmisiä, joita aihe koskettaa. Syyt lapsettomuuteen voivat olla moninaisia, eikä ulkopuolisten ole mahdollista tietää, mitä muut sisällään kantavat. Jokainen suree tyhjää syliä tavallaan, mutta suru on useimmiten näkymätöntä.
Ihmisten henkilökohtaiset elämäntilanteet vaihtelevat ja esimerkiksi lapsettomuushoitoihin pääsemisessä on eroja. Julkisella puolella hoitoihin voi olla vaikea päästä, eikä kaikilla ole mahdollisuuksia hakeutua yksityisten palvelujen piiriin. Kela-korvausten pienennyttyä vuonna 2016, yhä harvemmalla on mahdollisuus turvautua yksityisen puolen apuun. Hoitojen hintalappu voi kivuta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Summa on suuri kenelle tahansa, eivätkä hoidot takaa lapsen saannin onnistumista. Lapsettomuushoidot tulisi mahdollistaa nykyistä useammalle. Myös kela-korvauksen ehtoja on syytä tarkastella uudestaan.
Yhä useamman suomalaisen toivotun lapsiluvun toteutuminen edellyttää, että yhteiskunta huomioi erilaiset perheellistymisen muodot tasaveroisesti. Lainsäädännössä ja toimintatavoissa on esimerkiksi edelleen epäkohtia, jotka vaikeuttavat perheen perustamista adoption kautta. Tutkitusti adoptiota hyödynnettäisiin nykyistä enemmän, jos tietoa olisi paremmin saatavilla.
Tahattomasta lapsettomuudesta ja sen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuminen voi olla vaikeaa. Lapsettomien lauantaina näkymätöntä surua tehdään näkyväksi. On tärkeää muistaa, että ajatusten kanssa ei ole yksin, vaan tukea on saatavilla. Simpukka ry tekee tärkeää työtä.
Saara-Sofia Sirèn
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
Teksti on julkaistu ensimmäistä kertaa vuosi sitten.
