21.04.2014
Lukiolla on oma erityinen paikkansa koulutusjärjestelmässämme. Se toimii väylänä korkeakouluihin ja takaa laajan yleissivistyksen. Siksi on tärkeää kehittää lukiota niin, että lukiolaiset saavat myös tulevaisuudessa kaikki tarpeelliset tiedot ja taidot kolmen vuoden aikana.
Lukion tulee antaa vahva, laaja-alainen yleissivistys. Onko yleissivistys muuttunut? Varmasti yleissivistys koostuu edelleenkin riittävän vahvasta tietopohjasta eri tieteenaloilta, äidinkielen monipuolisesta hallinnasta, kulttuurin ja historian tuntemuksesta, hyvästä kielitaidosta sekä sydämen sivistyksestä – kyvystä ottaa muut huomioon sekä arvostaa erilaisia mielipiteitä.
Nykyisin yleissivistykseen kuuluu myös taidot; taidot ajatella kriittisesti, taidot hallita monitasoisten ja toisiinsa limittyneiden ilmiöiden ja ongelmien ratkaisun vahvan tietopohjan ja taidot oppia uutta. Nykymenon on uudistuttava, jotta siirrymme viipymättä lyijykynä-lukiosta tämän päivän tieto- ja viestintätekniikkaan.
Lukiomme on muututtava niin, että jo lähitulevaisuudessa nuoret oppivat kokonaisuuksien hallintaa ja oppiminen on ilmiöpohjaista. Opetussuunnitelmien on tuettava tätä. Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoilla. Siksi kokonaisuuksien ymmärtäminen on välttämätöntä. Ilman harjoittelua sitä ei kuitenkaan opita.
Helpompaa olisi, jos uudenlainen oppimistapa omaksutaan jo perusopetuksessa. Nyt koulutusta uudistetaan latvasta tyveen. Järjestys on aivan takaperoinen ja työn tulisi tapahtua päinvastaisessa järjestyksessä. Viime vaalikaudella perusopetuksen tuntijakotyöryhmä, jossa itsekin vaikutin, ehdotti peruskouluun opintoja eheyttäviä ja ilmiöpohjaisempaa oppimista. Koska sitä ei poliittisista syistä saatu toteutettua, samaa yritetään nyt saada yleissivistävään koulutukseen lukion kautta.
Jotta soveltaminen ja uuden oppiminen onnistuu, on lukiossa osattava perusasiat. Pakollisten kurssien määrää ei voi liiaksi vähentää. Jokaisen pitää opiskella sitä historiaakin! Valinnaisuutta pitää lisätä, mutta vain riittävä yhteinen osaaminen takaa laajapohjaisen yleissivistyksen. Se on lukioiden perusta.
Lukio johtaa korkeakouluopintoihin. Se on ikään kuin yliopistojemme ”esiopetus”. Lukiossa on hyvä opiskella niitä valmiuksia, joita korkeakouluissa tarvitaan. Tutkitusti 75 % lukioon menevistä ei tiedä, mitä heistä tulee isona. Prosenttiluku ei pienene yhtään, kun nämä nuoret saavuttavat valkolakkinsa. Siksi on hyvä jo lukioaikana tehdä järjestelmällisempää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Kun joitakin yliopistokursseja voi opiskella jo lukion puolella ja harjoitella akateemisia valmiuksia esimerkiksi pienten tutkielmien muodossa, kokonaisopintoajat lyhenevät.
On muistettava, että myös potentiaalisten tutkijoiden pohja luodaan lukioissa. Yhteistyön tiivistäminen tiedeyliopistojen kanssa pitää olla järjestelmällisempää ja huolellisesti suunniteltua. Tällä helpotamme opiskelijoiden uravalintaa ja varmistamme, että tutkimus saa lahjakkuudet käyttöön nykyistä varhaisemmin. Näin kehitetään nuorten valmiuksia tutkia ja tehdä tiedettä sekä parannetaan Suomen tieteellisen tutkimuksen tilaa.
Tein yhdessä kansanedustaja Timo Heinosen kanssa visionäärisen ja laajaa keskustelun herättäneen raportin lukion uudistamiseksi. Luovutimme sen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpolle. (Linkki julkaisuun: http://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomuksen-eduskuntaryhman-raportti-luki…)
Tavoitteenamme on kehittää lukiosta innostavampi, vapaampi, kansainvälisempi ja akateemisempi!
Raija Vahasaloí, Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
