11.02.2023
Naisen euro on Suomessa edelleen miehen euroa pienempi ja osa palkkaerosta on selittämätöntä. Työmarkkinat ovat Suomessa segregoituneet, mikä näkyy loppujen lopuksi eläkkeissä asti. Alojen eriytyminen alkaa jo peruskoulusta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on Euroopan sukupuolittunein työelämä. Varsinkin sosiaali- ja terveysala on varsin naispainotteinen kun taas tekniikan alan koulutus ja työelämä vetää miehiä. Tekniikan ja teknologian alan asiantuntijoista vain 20 prosenttia on naisia, vaikka yritykset haluaisivat työllistää entistä monimuotoisempia tiimejä. Diversiteetin on huomattu luovan tuottavuutta ja viihtyisyyttä työyhteisöissä. Suomalaistytöt kyllä kiinnostuvat luonnontieteistä noin 11-vuotiaina, mutta tutkimusten mukaan heidän kiinnostuksensa romahtaa yläkouluiässä. Tekniikan ja teknologian aloille hakeutuu vain vähän tyttöjä, vaikka he pärjäisivät erinomaisesti luonnontieteissä ja matemaattisissa aineissa.
Kehityskulkua voi seurata lapsuuteen, jossa leikkejä, leluja, vaatteita ja värejä nykypäivänäkin herkästi jaotellaan ”tyttöjen ja poikien juttuihin”. Tämä saattaa vaikuttaa viattomalta pikkuasialta, mutta usein tiedostamattomilla ennakkoasenteilla voi olla isokin merkitys tulevaisuuden valinnoissa. Lapset imevät vaikutteita ympäristöstään ja mikäli lasta ei tietoisesti kannusteta tekemään omia valintojaan, vaikuttavat ympäröivän maailman sukupuolistereotypiat herkästi valintoihin.
Koulutuspoluilla on nähtävissä, että pojat ja tytöt valitsevat jossain määrin eri koulutusaloja. Erot näkyvät jo peruskoulun yläluokilla. Myös työmarkkinat vaikuttavat ja tilastoista on nähtävissä alueellisia eroja. Erityisen sukupuolittuneita koulutusvalinnat ovat peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain 35 % tekniikan alalla työskentelevistä naisista oli saanut lähipiiriltä kannustusta alalle kouluttautumiseen ja vain 10 % kertoi saaneensa sitä opinto-ohjaajalta tai opettajiltaan. Kuitenkin samaan aikaan tutkimukset vahvistavat sen, että juuri tukea ja kannustusta läheltä kaivataan, jotta tilanne muuttuisi. Tilastollisesti on nähtävissä, että hyvin koulutetuissa perheissä tyttöjä kannustetaan useammin valitsemaan jokin sellainen ala, joka ei perinteisesti ole ollut naisvaltainen, kuten insinöörikoulutus. Monesti epätyypillisiin valintoihin tyttöjä kannustavat isät. Tasa-arvon epäkohtien purkamisen kannalta on huomionarvoista, miten perheen tulotaso vaikuttaa lasten koulutusvalintoihin.
Suomalaiseen segregaation lieventämistyöryhmään kuuluneiden tutkijoiden mukaan segregaation ja sen tuottaman epätasa-arvon vaikutukset voivat näkyä erittäin ikävällä tavalla ihmisten elämässä. Jos nuori päätyy valitsemaan itselle sopimattoman alan vain ulkoisten odotusten täyttämiseksi, on hänen vaikea saada itselleen mielekästä työelämää. Seurauksena on motivaatio-ongelmia ja jopa syrjäytymistä.
Kokoomuslaiseen maailmankuvaan kuuluu vapaus valita. Tänäkin päivänä ihmiset kaipaavat tukea henkilökohtaisille, itsensä näköisille valinnoille. Jokainen voi osaltaan tukea niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin tekemään itselleen sopivia ratkaisuja omaa elämäänsä koskien. Myös politiikkatoimia tarvitaan. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteisiin kuuluu pysyvän rakenteen luominen sukupuolten välisen segregaation purkamiseksi eri alojen välillä koulutuksessa ja työelämässä.
