25.10.2024
Liikkuminen ja liikunta ovat terveyden ja hyvinvoinnin peruspilareita, mutta liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle valtavat kustannukset vuosittain. Kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, mielenterveysongelmien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennaltaehkäisy on avainasemassa, kun puhutaan terveydenhuollon kestävyydestä ja väestön toimintakyvyn ylläpitämisestä. Aluevaltuustoilla on merkittävä rooli siinä, miten nämä haasteet kohdataan. Poikkihallinnollinen yhteistyö hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä on kriittinen keino liikkumisen edistämisessä ja kansanterveyden parantamisessa.
Ennaltaehkäisy on avain
Liikkumisen lisääminen on yksi tehokkaimmista ja edullisimmista keinoista ehkäistä monia kansansairauksia. Liikunnan vaikutukset ulottuvat laajalle: se parantaa fyysistä kuntoa, auttaa hallitsemaan stressiä, vähentää ahdistusta ja masennusta, parantaa unenlaatua sekä ehkäisee esimerkiksi ikäihmisten kaatumisia. Kun terveydenhuolto kuormittuu yhä enemmän vanhenevan väestön ja kasvavien sairauskustannusten myötä, liikkumisen edistäminen on ratkaiseva työkalu ongelman ratkaisemiseksi.
Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain 4,7 miljardia euroa, ja siksi hyvinvointialueiden strategiat on rakennettava liikkumisen ja ennaltaehkäisevän terveyden edistämisen ympärille. Tämä edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä eri sektoreiden välillä: sosiaali- ja terveyspalvelut, liikunta-alan toimijat ja kuntien eri hallinnonalat, kuten koulutus, kaavoitus ja liikuntapalvelut, on saatava yhteen tekemään pitkäjänteistä työtä yhteisen tavoitteen eteen.
Yhteistyö arvoon
Aluevaaleissa tehtävät päätökset tulevat määrittämään pitkälle, miten eri toimijat – kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt – voivat tehdä yhteistyötä liikkumisen edistämiseksi. Järjestöt ovat keskeinen toimija liikkumisen edistämisessä: niiden kautta tavoitetaan laajat kansalaisjoukot ja järjestetään liikuntamahdollisuuksia eri ikäryhmille. Yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä on tärkeää, jotta liikkumisen edistämistyö on suunnitelmallista ja tehokasta.
Hyvinvointialueiden on hyödynnettävä järjestöjen osaamista ja sitoutettava ne osaksi alueellisia liikkumisohjelmia. Järjestöjen ja kuntien välistä byrokratiaa on kevennettävä, jotta resurssit ohjautuvat varsinaiseen toimintaan. Yhteistyömallit, kuten yhdistysfoorumit ja kumppanuussopimukset, tarjoavat konkreettisia keinoja yhteistyön tehostamiseen.
Palveluketjut kuntoon
Aluevaaleissa päätetään myös siitä, miten hyvinvointialueet sitoutuvat edistämään liikkumista osana terveydenhuoltoa. Liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus tulee integroida saumattomasti osaksi terveydenhuollon palveluketjuja. Tämä tarkoittaa, että liikkuminen otetaan huomioon niin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa kuin kuntoutuksessakin.
Liikuntaneuvonnan palveluketju vaatii selkeän työnjaon kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Tämä takaa sen, että kuntalaisille tarjotaan selkeä polku liikuntapalveluiden hyödyntämiseen. Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien henkilöstön liikuntaosaamista tulee kehittää systemaattisesti, jotta liikuntaan kannustaminen olisi arkipäivää kaikissa asiakaskohtaamisissa.
Poikkihallinnollisuus on välttämättömyys
Valtakunnallisesti on selvää, että liikkumisen ja liikunnan edistäminen ei ole vain yhden toimijan vastuulla. Poikkihallinnollinen yhteistyö on ainoa tapa vastata liikkumattomuuden aiheuttamiin haasteisiin. Hyvinvointialueet eivät voi yksin ratkaista liikunnan edistämisen ongelmaa, vaan tarvitaan kattavaa yhteistyötä kuntien, terveydenhuollon, liikunta-alan toimijoiden ja järjestöjen välillä.
Liikunta on nostettava jokaisen sektorin asialistalle, ja sen hyödyt on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa, että liikuntavaikutusten arviointi otetaan osaksi päätöksentekoa ja resursseja kohdennetaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kun eri sektoreiden päättäjät, asiantuntijat ja toimijat yhdistävät voimansa, voidaan rakentaa kestävämpi ja terveempi yhteiskunta.
Haluatko sinä vaikuttaa?
Aluevaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten liikkuminen ja liikunta integroidaan osaksi terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on avainasemassa, jotta liikkumisen hyödyt saadaan ulottumaan laajasti kaikille väestöryhmille. Hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa liikunnan edistäminen ei voi jäädä vain puheeksi, vaan se on toteutettava konkreettisina tekoina ja toimivina palveluketjuina.
Valtakunnallisella tasolla liikunnan merkitys on tunnustettava yhtenä tärkeimmistä keinoista kansanterveyden parantamiseksi ja terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi. Kun liikkuminen otetaan vakavasti ja siihen panostetaan resursseja, luomme samalla pohjaa terveelle ja hyvinvoivalle tulevaisuudelle.
Liikunta ei ole vain yksilön oma valinta, vaan se on koko yhteiskunnan asia – ja sen edistäminen vaatii kaikkien osallistumista.
Ilmoittaudu aluevaaliehdokkaaksi!
ehdolle.fi
