01.10.2024
Siellä lapsuuteni tutuissa maisemissa, Jokioisilla, kasvoi rohkea nainen, joka raivasi tietä naisvaikuttajille myöhemmissä polvissa. Tänään sinivalkoliput liehuvat Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän kunniaksi. Köyhän työläistytön nousu Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi oli kansainvälisessä mittakaavassa ennenkuulumatonta.
Vasta 12-vuotias Miina Sillanpää solmi katkenneita langanpätkiä Forssan tehtaalla ”pumpulienkelinä” oloissa, jotka nykyisin ymmärrämme täysin epäinhimillisiksi ja lasten oikeuksien vastaisiksi, ja myöhemmin Jokioisten naulatehtaalla. Samalla naulatehtaalla olivat omana aikanaan töissä niin äitini isänisä, äitini äidinisä, Karjalan evakko, kuin vielä äitini oma isäkin, minun pappani.
Miina Sillanpää sopii esikuvaksi monesta syystä. Yhä tänäänkin jaamme monet Sillanpään arvot ja tavoitteet, esimerkiksi kirjastojen sivistävän roolin, koulutuksen takaamisen kaikille nuorille ja sukupuolten segregaation vähentämisen. Hän puhui ensimmäisenä monista asioista, joita nykyään pidämme itsestäänselvinä.
Kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään 1. lokakuuta eli päivänä, jolloin Suomen suuriruhtinaskunnan uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki tulivat voimaan vuonna 1906. Valtiopäiväjärjestys oli omana aikanaan radikaali. Uudistuksen yhteydessä naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
Heti ensimmäisissä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista. Tämän kevään eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittujen naiskansanedustajien määrä oli 92. Naisten osuus oli suurimmillaan vuoden 2019 vaalien jälkeen, kun eduskuntaan valittiin historialliset 94 naista. Sukupuolten kesken vallitsee siis lähes tasapaino – tosin naiset eivät ole vielä kertaakaan olleet eduskunnassa enemmistönä.
Naiset ovat rikkoneet lasikattoja pitkin vuosikymmeniä. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on kaikkien aikojen naisvaltaisin: 19 ministerinsalkusta 12 kuuluu naisministereille. Kauas on tultu niistä ajoista, kun Miina Sillanpää (sd) oli apulaissosiaaliministerinä ensimmäinen nainen vuosina 1926-1927.
Saan toimia Orpon hallituksen tasa-arvoministerinä. Se on minulle läheinen ja merkityksellinen salkku, sillä olen koko poliittisen urani painottanut tasa-arvoa ja ajanut muun muassa tasa-arvoista perhevapaauudistusta ja naisten vahvempaa työmarkkina-asemaa.
Hallitusohjelmassa työelämän tasa-arvo on huomioitu vahvasti. Jatkamme työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta. Selvitämme tehokkaampia keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi vanhempien työnantajien kesken. Ehkäisemme raskaus- ja perhevapaasyrjintää työelämässä.
Suomi on naisiin kohdistuvan väkivallan synkkä maa. Konkreettisena keinona hallitus sitoutuu lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämiseen uhrin aseman vahvistamiseksi.
Miina Sillanpää oli vahvasti mukana ensikotitoiminnan käynnistämisessä. Orpon hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä yksi tärkeistä tasa-arvopäätöksistä oli turvakotien rahoituksen vahvistaminen.
Orpon hallituksen tasa-arvopolitiikka ei kuulu vain naisille. Poikiin ja miehiin kohdistuviin tasa-arvo-ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yksi syntyvyyden romahdukseen liittyvä tilasto pysäyttää synkkyydellään: yli kolmannes nelikymppisistä miehistä on lapsettomia.
Miina Sillanpään ja monien muiden tasa-arvon tienraivaajien perintö elää vahvana Suomessa. Ohjenuoraksi tasa-arvopolitiikkaan sopii Miina Sillanpään kuuluisa lause: ”Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös tekoja.”
