01.10.2023
Siellä lapsuuteni tutuissa maisemissa, Jokioisilla, kasvoi rohkea nainen, joka raivasi tietä naisvaikuttajille myöhemmissä polvissa. Tänään sinivalkoliput liehuvat Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän kunniaksi. Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää on minulle erityisen läheinen historian merkkihenkilö. Entisen Forssan pumpulitehtaan tytön nousu ministeriksi ja valtioneuvoston jäseneksi oli kansainvälisessä mittakaavassa lähes ennenkuulumatonta. Hän rikkoi monta lasikattoa.
Miina Sillanpää oli kotoisin Jokioisilta, läheltä lapsuuteni mummolaa. Vasta 12-vuotias Miina Sillanpää työskenteli Forssan tehtaalla ”pumpulienkelinä” oloissa, jotka nykyisin ymmärrämme täysin epäinhimillisiksi ja lasten oikeuksien vastaisiksi, ja myöhemmin Jokioisten naulatehtaalla. Samalla naulatehtaalla olivat omana aikanaan töissä niin äitini isänisä, äitini äidinisä, Karjalan evakko, kuin vielä äitini oma isäkin, minun pappani.
Yhä tänäänkin jaamme monet Sillanpään arvot ja tavoitteet, esimerkiksi kirjastojen sivistävän roolin, koulutuksen takaamisen kaikille nuorille, mahdollisuuksien tasa-arvon ja sukupuolten segregaation vähentämisen. Hän puhui ensimmäisenä monista asioista, joita nykyään pidämme itsestäänselvinä.
Kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään 1. lokakuuta eli päivänä, jolloin Suomen suuriruhtinaskunnan uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki tulivat voimaan vuonna 1906. Valtiopäiväjärjestys oli omana aikanaan radikaali. Uudistuksen yhteydessä naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
Heti ensimmäisissä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista. Tämän kevään eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittujen naiskansanedustajien määrä oli 92. Naisten osuus oli suurimmillaan vuoden 2019 vaalien jälkeen, kun eduskuntaan valittiin historialliset 94 naista. Sukupuolten kesken vallitsee siis lähes tasapaino – tosin naiset eivät ole vielä kertaakaan olleet eduskunnassa enemmistönä.
Naiset ovat rikkoneet lasikattoja pitkin vuosikymmeniä. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on kaikkien aikojen naisvaltaisin: 19 ministerinsalkusta 12 kuuluu naisministereille.
Kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisena naisministerinä toimi sosiaaliministeri Miina Sillanpää (sd.) vuosina 1926-1927. Ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana oli puolestaan sivistysvaliokuntaa vuosina 1945-1946 johtanut Hertta Kuusinen (skdl.). Ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehistössä oli Anna-Liisa Linkola (kok.), joka toimi varapuhemiehenä 1975-1978. Ensimmäinen naispuhemies taas oli Riitta Uosukainen (kok.), joka johti eduskunnassa puhetta vuosina 1994-2003.
Ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä toimi SDP-taustainen Tarja Halonen (2000-2012), joka oli myös ensimmäinen nainen ulkoasianministeriön johdossa (1995-2000). Pääministeriksi nainen nousi vasta vuonna 2003, jolloin Anneli Jäätteenmäki (kesk.) valittiin tehtävään.
Vaikka naiset ovat rikkoneet lasikattoja ja lähes puolet kansanedustajista on nykypäivänä naisia, ei politiikankaan tasa-arvo ole vielä valmis.
Saan toimia Orpon hallituksen tasa-arvoministerinä. Se on minulle läheinen ja merkityksellinen salkku, sillä olen koko poliittisen urani painottanut tasa-arvoa ja ajanut muun muassa tasa-arvoista perhevapaauudistusta ja naisten vahvempaa työmarkkina-asemaa.
Hallitusohjelmassa työelämän tasa-arvo on huomioitu vahvasti. Jatkamme työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta. Selvitämme tehokkaampia keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi vanhempien työnantajien kesken. Ehkäisemme raskaus- ja perhevapaaseen perustuvaa syrjintää työelämässä. Tavoitteenamme on työn ja perhearjen helpompi yhteensovittaminen.
Hallitus rakentaa Suomeen parempaa työelämää, jossa sukupuoli ei määrittele työtehtäviä tai palkkoja. Tasa-arvolain velvoitteiden noudattamista työelämässä on valvottava entistä tehokkaammin. Hallitus on sitoutunut edistämään samapalkkaisuuden periaatetta ja hyödyntämään anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa. Lisäksi hallitus selvittää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää ammattialojen sukupuolen mukaista eriytymistä.
Hallitusohjelman tasa-arvopolitiikan painopiste on perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjuminen. Suomi on naisiin kohdistuvan väkivallan synkkä maa. Konkreettisena keinona hallitus sitoutuu lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämiseen uhrin aseman vahvistamiseksi.
Miina Sillanpää oli vahvasti mukana ensikotitoiminnan käynnistämisessä. Orpon hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä yksi tärkeistä tasa-arvopäätöksistä oli turvakotien rahoituksen vahvistaminen.
Orpon hallituksen tasa-arvopolitiikka ei kuulu vain naisille. Poikiin ja miehiin kohdistuviin tasa-arvo-ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yksi syntyvyyden romahdukseen liittyvä tilasto pysäyttää synkkyydellään: yli kolmannes nelikymppisistä miehistä on lapsettomia.
Miina Sillanpään ja monien muiden tasa-arvon tienraivaajien perintö elää vahvana Suomessa. Naisen paikka on siellä, missä ikinä hän haluaakaan olla, ja ohjenuoraksi tasa-arvopolitiikkaan sopii Miina Sillanpään kuuluisa lause: ”Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös tekoja.”
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on Orpon hallituksen sosiaaliturvaministeri, jolle kuuluvat myös tasa-arvoasiat (kok).
