19.11.2017
Arvoisat naiset, tervetuloa Ouluun. Kokoomuksen Nuorten Liitto kokoontui vuonna 1979 Ouluun ja kokouksen innoittamana liityin Kokoomuksen jäseneksi. Kokoomuksesta tuli 1987 pääministeripuolue ja Ilkka Suomisen johdolla puolue saapui Ouluun pitämään puoluekokoustaan. Nuorelle poliitikon alulle kokous oli säväytti, erityisesti toimiminen yhtenä puheenjohtajana kokoukselle oli ikimuistoinen luottamustehtävä. Kokouksen ilmapiiri oli hurmoshenkinen. Kokoomuksen yli kahdenkymmenen vuoden oppositiotaival oli historiaa.
Nämä kaksi kokousta ovat erityisesti jääneet mieleeni niin innoittajana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kuin yhteisöllisyyteen kokoomuslaisessa perheessä. Kovin mieluisaa nähdä tämän päivän kokoomusnais vaikuttajat täällä rakkaassa kotikaupungissani.
Suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa oikeuden asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa, kun ensimmäistä eduskuntaa valittiin 1907. Hilda Käkikoski oli yksi ensimmäisistä naisista, joka valittiin uuteen eduskuntaan. Hän kuvailee 1900-luvun alun vaalikiertueita seuraavasti:
”Kahlasin kuraisia kylänteitä lokakuun sateissa, ajoin vuoroin reellä, vuoroin rattailla, keväisiä hankia pitkin, heikkojen jäiden ylitse järvistä ja joista, olin usein kaatumaisillani huonoilla teillä, uupumaisillani ylen rasittavien väittelykokousten keskellä. Usein vihamieliset miehet, milloin selvät, milloin juopuneet, uhkasivat piestä minut kuoliaaksi, joskus uhaten revolverilla, usein olin kuumesairas ja nousin keskellä yötäkin uupuneena jatkamaan matkaani.”
Kokoomuksen naiset Hilda Käkikoskesta lähtien ovat tehneet valtavasti töitä suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi. He ovat vaatineet oikeuksiaan, pitäneet ääntä naisten ja perheen puolesta ja rohkaisseet kaikkia naisia mukaan tähän taisteluun.
Työtä on tehty Suomen ja naisten puolesta yli sadan vuoden ajan Kokoomuksen naisten liiton edeltäjä Suomalaisen puolueen Naisjärjestöjen liitto perustettiin helmikuussa 1906, kun Suomalaisen puolueen valtuuskunnan kehotuksesta oli pohdittu naisten roolia puolueessa ja päädytty oman järjestön perustamiseen. Puoluekartan uudistuttua 1918 uusi järjestö Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen liitto perustettiin helmikuussa 1919. Yhdistyksiin liittyi niin vanhasuomalaisten kuin nuorsuomalaisten vähemmistön vaikuttajanaisia, joilla oli jo kunniakas ura naisten aseman edistämisessä Suomessa.
Kokoomuksen naisten liiton toiminnan alkuvuosina naisilta ei odotettu merkittävää valtakunnan poliittista panostusta, vaan heidän osalleen laskettiin huolenpito tärkeistä moraalisista arvoista ja naisten yhteiskunnallisista tasa-arvo-oikeuksista. 1920-luvulla tämä merkitsi, että naiset eivät juuri päivän politiikkaan puuttuneet. Toisen maailmansodan jälkeen Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen liitto organisoitiin Kokoomuksen Naisten Liitoksi. Liitolle päätettiin palkata pääsihteeri ja hallinto uudistettiin. Liiton rooli puolueorganisaatiossa ei muuttunut, konservatiivisessa ja patriarkaalisessa puolueessa naiset nähtiin tukiorganisaationa.
Tultaessa 70-luvulle Naisten Liitossa nähtiin perinteen maltillisesti uudistuvan kohti sukupuolinäkökulmaa. Suomalainen yhteiskunta oli muutoksessa ja hyvinkin konservatiivisia näkemyksiä arvokysymyksissä kannattanut naisten liitto uudistui. Kokoomusnaisia valittiin 1970-luvulla 10 eduskuntaan ja 1979 naisia oli omassa eduskuntaryhmässä jo 18, yli 40 % kaikista.
Kokoomuksen naisten liitto on peilannut toimintaansa vuosikymmenten aikana suhteessa naisasiaan, yhteiskuntaan, arvoihin, asemaansa puolueessa ja puolueen toiminnan edistäjänä. Tämä työ on ollut arvokasta, vaikka pitkään sitä jouduttiin tekemään ilman vahvaa valta-asemaa.
Emopuolueensa Kokoomuksen johtoryhmään pääsyä naiset saivat odottaa pitkään aina 1970-luvulle saakka. Ensimmäinen kokoomuslainen naisministeri oli Kyllikki Pohjola vuonna 1962, mutta hänen valintansa määrättiin puolueen ulkopuolelta ei kokoomusjohtoisesti.
1970-luvulla vakiintui käytäntö, että yksi puolueen varapuheenjohtajista on nainen. Tänään elämme aikaa, jolloin poliittisen toiminnan lasikatot ovat murtuneet. Ensimmäinen eduskunnan naispuhemies oli valtioneuvos Riitta Uosukainen, hän oli myös ensimmäinen kokoomuslainen nainen presidenttiehdokkaana. Puolueen puheenjohtajan tehtävä on vielä naisilta saavuttamatta.
Arvoisat naiset,
Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Monet asiat, jotka ovat muodostuneet meille vuosien varrella itsestään selvyyksiksi ovat vielä useissa maissa vielä unelmia. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on välillä hyvinkin kivikkoinen tie, jota on vaikea taivaltaa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on heikentynyt maailmalla ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Maailman talousfoorumi (WEF) alkoi julkaista vuotuisia tasa-arvoraporttejaan vuonna 2006. Vuotuisessa raportissa tarkastellaan 144 maan taloudellisia mahdollisuuksia, koulutusta, poliittista osallistumista sekä terveyttä.
Nyt julkistettu raportti kertoo, että sukupuolten välisen tasa-arvon ennustetaan toteutuvan 100 vuoden kuluttua. Ennuste on selvästi pessimistisempi kuin viime vuonna, jolloin tasa-arvon ennustettiin toteutuvan 83 vuodessa. Vielä selvemmin tilanne on heikentynyt työpaikoilla toteutuvan tasa-arvon osalta. Työelämän ennustetaan uudessa raportissa olevan tasa-arvoista vasta 217 vuoden kuluttua, kun vielä vuosi sitten ennuste oli 170 vuotta.
Tasa-arvoisimpien maiden listauksessa Suomi putosi yhden sijan ja on kolmantena. Edelle kiri viime vuoteen verrattuna Norja ja ykkönen on Islanti, Ruotsi on sijalla viisi. Siis maailman tasa-arvoisimmat maat löytyvät Pohjoismaista.
Suomalaisia naisia vaikutti 1800-luvulla kulttuurielämässä niin kirjailijoina, säveltäjinä kuin kuvataiteilijoina.
Viime vuosisadan vaihteessa Suomessa oli jo ansioituneita naisia lääkärin, insinöörin, juristin tehtävissä. Kuitenkin ensimmäinen naiskunnanjohtaja valittiin pikkuruiseen Uuraisten kuntaan 1976. Vasta vuonna 2000 valmistui ensimmäinen naisupseeri kadettikoulusta, 2006 valittiin ensimmäinen korkeimman oikeuden presidentti ja 2010 ensimmäinen naispiispa. Naiset ovat kouluttautumalla ja osaamisellaan ja varmasti myös taistellen saavuttaneet asemansa, mutta kauan on kestänyt näinkin tasa-arvoisessa maassa säätää lait, jotka mahdollistavat naiset kaikkiin tehtäviin. 2000-luvulla saimme ensimmäisen naispresidentin, pääministerin ja Vanhasen toisessa hallituksessa 2007 naisministereitä oli 60% ja eduskuntaan valittiin ensimmäistä kertaa yli 40% naisia.
Työssä tarvitaan yhteistyötä kaikkien naisjärjestöjen kanssa.
Naisjärjestöt Suomessa perustivat vuonna 1988 naisjärjestöjen yhteistyöelimen Nytkiksen, joka kokoaa naiset yhteen rintamaan mm edistämään tasa-arvoa – ja tasavertaisuutta vauhdittavia lakeja. Kiintiöistä nimitettäviin toimielimiin säädettiin 1990-luvulla. Itsekin olin tuolloin epäileväinen, mutta nyt pitää myöntää, että laki on vauhdittanut naisten urakehitystä julkisella sektorilla ja mahdollistanut pääsyä vaativiin tehtäviin. Vuoden 1995 päätös subjektiivisesta varhaiskasvatuksesta kaikille alle 6-vuotiaille oli naisjärjestöjen yhteistyön hedelmiä.
Muun muassa nämä ovat tärkeitä naisille virstanpylväitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Niillä on ollut vaikutuksensa suomalaisen yhteiskunnan muutokseen tasa-arvoisemmaksi.
Uusia virstanpylväitä nousee ja keskustelua käydään tänä päivänä moderneilla digitaalisilla alustoilla.
Me too -kampanja levisi sosiaalisessa mediassa muutama viikko sitten. Naiset niin Suomessa kuin ulkomailla ovat halunneet kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kampanja lähti Hollywoodista, mutta on levinnyt poustauksiksi koetusta ahdistelusta monilta eri elämän alueilta. Seksuaalinen ahdistelu on vakava asia ja johtuen asian herkkyydestä vielä liian usein piiloteltu ja hävetty tapahtuma. Me too-kampanja on nostanut julkisuuteen lukuisia vaiettuja tapauksia, joista on syytä puhua ja lisätä tietoisuutta seksuaalisesta ahdistelusta. Uskon, että avoimesti keskustelemalla vahvistetaan nollatoleranssia ja muistutetaan, että toiselle kokemus ahdistelun kohteeksi joutumisesta voi olla hyvinkin alhainen.
Helsingin Sanomien mukaan Eduskunnan kulisseissa käydään keskustelua ja haetaan tukea hankkeelle, joka ohjaisi etenkin naisia kouluttautumaan kriisien varalle. Monien mielestä naiset ovat voimavara, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän kriisitilanteissa. Perustuslain mukaan jokaisella on maanpuolustusvelvollisuus ja keskustelua herätellään voitaisiinko pykälää jollain tavalla tarkentaa tai täsmentää. Mielenkiintoinen asiakokonaisuus ja merkittävä yhteiskunnallinen uudistus, jos sitä päädytään vakavammin tarkastelemaan. Tähän kysymykseen löytyy varmasti monenlaisia mielipiteitä, mutta naisjärjestöt ovat oiva alusta nostamaan esiin erilaisia näkemyksiä naisten tehtävästä maanpuolustuksessa. Kokoomusnaisten arvomaailmaa lähellä ovat olleet maanpuolustustahtoon ja vapaaehtoiseen toimintaan liittyvät asiat.
Sataa itsenäisyyden vuotta juhliva Suomi ei ole vielä valmis. Kokoomuksen naisille riittää työtä, joka erityisesti liittyy maailman talousfoorumin raportin mukaan palkka tasa-arvoon. Mielenkiintoista on seurata Islannin kokemuksia lakisääteisestä palkkatasa-arvosta.
Naisten esille tuleminen miesten varjosta on vaatinut pitkän taipaleen. On vaatinut paljon sinnikkyyttä ja päämäärätietoista toimintaa, jotta olemme päässeet mukaan päättämään rinta rinnan miesten kanssa tärkeistä valtakunnallisista asioista ja viime vuosina myös johtamaan päätöksentekoa.
Tämän päivän Kokoomuksen Naisten liitto elää vahvasti ajassa. Naisten liiton internet-sivuilla politiikasta todetaan seuraavaa:
”Kokoomusnaisten poliittisen toiminnan pohjana ovat kokoomuslaiset vapauden, vastuun ja demokratian, mahdollisuuksien tasa-arvon, sivistyksen, kannustavuuden, suvaitsevaisuuden ja välittämisen arvot. Kokoomusnaiset tarkastelee laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta ja esittää oman vaihtoehtonsa niin puolueessa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Kokoomusnaiset ottaa aktiivisesti osaa ajankohtaiseen keskusteluun sekä nostaa keskusteluun uusia aiheita omien tavoitteidensa mukaisesti. Kokoomusnaisten tavoitteena on tunnistaa ja tuoda esiin mahdollisuuksien tasa-arvon epäkohtia sekä esittää niihin ratkaisuja. Kokoomusnaisten tavoitteena on tasa-arvoiset mahdollisuudet tarjoava suomalainen yhteiskunta, Eurooppa ja maailma, jossa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus toteuttaa itseään omien kykyjensä mukaan, aito valinnanvapaus valita oma hyvä elämänsä ja mahdollisuus tavoitella kaikkia unelmiaan.”
Arvoista juhlavieraat,
asiat elävät ajassa ja tarpeet ja vaatimukset muuttuvat. Kokoomuksen Naisten Liittoa tarvitaan suomalaisen poliittisen elämän arjessa ja puolueemme Kansallisen Kokoomuksen yhtenä peruspilareista yhdessä nuorisojärjestöjemme kanssa. Jokaisella liitolla on oma roolinsa arvojemme naulaamisessa yhteiskuntamme toimintaan. Oulun kokouksessa hyväksytään Kokoomusnaisten mahdollisuuksien maailma, joka viitoittaa meidän työtä seuraavan kahden vuoden ajan. Se kertoo, että me kokoomusnaiset haluamme mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuvan.
Kokoomusnaisten lähes satavuotinen matka kodista vallan huipulle on ollut vaiherikas ja jokaiselle meille elämään sisältöjä antava rikas kokemus. Haluan kiittää teitä kaikkia. Jokainen meistä on omalla tavallaan tehnyt panoksensa paremman Suomen rakentamiseksi.
Suvi Lindén
Lindén piti juhlapuheen Kokoomuksen Naisten Liiton edustajakokouksen iltajuhlassa 18.11.2017.
