Tasa-arvo edellyttää toimenpiteitä tulevaisuudessakin

Jos yhtenä aamuna kaikki naiset heräisivät miesten paikoilla ja miehet naisten paikoilla, niin
ehkä jo yhden päivän aikana huomaisimme sukupuolittuneen yhteiskunnan ja sen, ettei
tasa-arvo ole vielä toteutunut. Kyse ei ole osaamisen tai pätevyyden puutteesta, vaan
hiljaisista piiloasenteista, joita emme tule huomanneeksi.

Johtavissa asemissa on pääasiassa miehiä. Naisia on 6.3% toimitusjohtajista, 30% yrittäjistä
ja 6% riskipääomarahoittajista. Naiset ovat yhä usein aurinkoa kiertävän kuun asemassa:
vara-johtajana miespuolisen johtajan alaisuudessa.

Pari vuotta sitten Euroopassa vain 17% kaikista ICT-alan opiskelijoista oli naisia. Euroopan on
arvioitu tarvitsevan vuoteen 2020 mennessä 1,300 miljoonaa teknisin taidoin varustettua
henkilöä. Samaan aikaan Suomessa esimerkiksi vastaavilla aloilla, kuten luonnontieteet,
teknologia, insinööritieteet ja matematiikka, on vain 15% naispuolisia opiskelijoita. Korkean
teknologian yrityksissä työskentelevistä ja startup-yrittäjistä vain noin kolmasosa on naisia.
Naisten aliedustus tarkoittaa, että iso taloudellinen potentiaali jää toteutumatta ja naisten
innovatiivinen kapasiteetti jää hyödyntämättä.

Sen sijaan naisten Euroopassa hoiva- ja kotitaloustyöhön käyttämä aika on kasvanut miehiin
verrattuna. Hoitovelvoitteet ovat työssäkäymättömyyden syy lähes 20 prosentille työelämän
ulkopuolella olevista naisista – hoitovelvoitteet vaikuttavat negatiivisesti naisten
urakehitykseen ja sosiaalietuuksiin, kuten eläkkeisiin.

Työtä naisten oikeuksien puolustamiseksi tarvitaan paitsi muissa maissa myös meillä
Suomessa. Suomessa esimerkiksi 47% yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai
seksuaalista väkivaltaa; tämä on 14% EU:n keskiarvoa enemmän. Naisiin kohdistuu myös
suhteettomasti enemmän vakavia verkkohäirinnän muotoja, kuten verkkoahdistelua ja
seksuaalista häirintää verkossa, joka voi johtaa naisten ja erityisesti nuorten naisten
itsesensuuriin ja halukkuuteen osallistua julkiseen keskusteluun.

Euroopan Unionin yksi tehtävä on poistaa eriarvoisuutta ja edistää miesten ja naisten tasa-
arvon toteutumista kaikessa toiminnassaan. Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Sen takia
naisten oikeuksia pitää toteuttaa ja turvata yhtä lailla.

Syrjintä voi aiheuttaa ruumiillista, seksuaalista tai henkistä kärsimystä sekä taloudellista
haittaa. Osa naisista voi kokea moninaista syrjintää, kuten vammaiset tai ikääntyneet naiset.
Naisten syrjintä voi olla henkilökohtaista, mutta se on myös rakenteellista, kuten esimerkiksi
hoivan kaatuminen naisten hartioille, jos tarvittavia palveluita ei ole; mikäli työmarkkinoiden
eriytymisen vuoksi naisten on tosiasiallisesti vaikeampi päästä vaikka talouden tai
teknologian-alan tehtäviin tai edistyä työuralla; tai mikäli hoivapalveluiden
kehittämishankkeet priorisoituvat toissijaisesti vaikka infrastruktuuri-investointien
budjeteissa.

Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunta, jonka jäsen olen, on tällä vaalikaudella tehnyt
hartiavoimin työtä tasa-arvon edistämiseksi. Valiokunta on antanut lausuntoja tärkeistä
lakialoitteista, kuten työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaprioriteeteista. Huomioita on kiinnitetty niin tasa-arvoon ja ilmasto-
oikeudenmukaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviin hoitopalveluihin kuin
sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen parlamentin työssä. Näiden mietintöjen ja
lausuntojen valmistelussa olen itse toiminut joko esittelijänä tai varjoesittelijänä.

Tasa-arvoa ei ole saavutettu vapaaehtoisilla toimilla edes Suomessa. Kiintiöillä ja muilla
positiivisilla toimilla on merkitys niin politiikassa kuin yksityissektorilla. Erityisiä askeleita
tulee ottaa naisten nimittämiseksi Euroopan johtovirkoihin. Jokainen EU-maa tulisi mm.
velvoittaa esittämään sekä nais- että mieskomissaariehdokas. Jäsenvaltioiden tulisi asettaa
poliittisille puolueille tasa-arvoon perustuvia tavoitteita rahoituksen myöntämisen
ennakkoedellytykseksi.

Tiedotusvälineet ja opetusala ovat tärkeässä asemassa kannustettaessa naisia osallistumaan
politiikkaan ja uudistettaessa yhteiskunnan asenteita. Tilannetta ei muuteta sillä, että
pyritään vain tarjoamaan tytöille lisää samaa koulutus- ja harrastustoimintaa, kuin pojille.
Pitää tehdä muutakin, kun tarjota valmiita tuotteita, valmiita kokonaisuuksia, ja
osallistumista valmiiksi suunniteltuihin prosesseihin. Esimerkiksi digiteknologian ja
robotiikan koulutusohjelmat ja kurssit pitää suunnitella tyttöjen kanssa yhdessä. Tyttöjen
pitää pystyä vaikuttamaan siihen, mitä he haluavat oppia ja miten. Tiedotusvälineitä täytyy
valvoa, jotta voidaan tunnistaa sukupuoleen perustuva syrjintä ja keinot sen torjumiseksi ja
edistää siten toimia stereotypioiden poistamiseksi sekä kannustaa myönteisen kuvan
antamista naisista mm. johtajina ja insinööreinä.

Tasa-arvotyön edistämisessä naisverkostoilla on suuri merkitys. Naisverkostoissa toimivat
naiset tukevat, auttavat ja suosittelevat toisiaan. Toimivaan verkostoon kuuluvat niin
kokemusta kartuttaneet kuin uransa alussa olevat päättäjät, naisjärjestöt ja tasa-
arvotietoutta lisäävät tahot.

Tasa-arvo ei ole jo saavutettu tila eikä tasa-arvotyön tekeminen lopu koskaan. Vertauksena
voi käyttää siivoamista: sitä täytyy tehdä koko ajan, jos haluaa tilanteen pysyvän hyvänä,
saati edistyvän. Tasa-arvoistuminen ei tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia
toimenpiteitä nyt ja tulevaisuudessa. Haluan olla mukana edistämässä näitä toimenpiteitä
myös seuraavalla vaalikaudella.

Sirpa Pietikäinen,
europarlamentaarikko
j