08.09.2022
Tänään 8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Sen tarkoituksena on muistuttaa, että lukutaito ja koulutus ovat välttämättömiä esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon, demokratian ja yhteiskuntarauhan toteutumisen kannalta.
Luku- ja kirjoitustaitojen merkitys on vallitsevan geopoliittisen tilanteen takia entisestään korostunut Euroopassa. Venäjän valtio on välittänyt valheellista tietoa kansalaisilleen aina sodan ensihetkistä lähtien.
Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan on karuimmalla mahdollisella tavalla osoittanut, että luku- ja kirjoitustaidot ovat tänä päivänä merkittävä vallankäytön väline. Sen takia ne ovat myös osa turvallisuuspolitiikkaa.
Etevä lukutaituri pystyy hahmottamaan elämää ja yhteiskuntaa ympärillään – ja ennen kaikkea ymmärtämään, jos esimerkiksi yhteiskunta yrittää jollain tavalla valheellisin tai vilpillisin keinoin vaikuttaa mielipiteisiin. Etevä kirjoittaja pystyy omalla sananmiekallaan sivaltaen vastaamaan vilppiin.
Lukutaiturit poikkeuksetta ovat myös lahjakkaita kirjoittamisessa. Samalla kun Ukrainassa soditaan, suomalainen nykykoulu tai -yhteiskunta ei pysty tarjoamaan luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi riittävää tukea: Oikeinkirjoituksen taso on kaikenlaisen sähköistyminen myötä jyrkässä luisussa. Luku- ja kirjoitustaidossa menestyvät ne, joiden kotona on kannustettu jo varhaisessa vaiheessa kirjojen pariin.
Opetussuunnitelmat ja koulutusta koskeva lainsäädäntö edellyttävät kouluasteesta riippumatta sisältöjä, jotka vievät aikaa ja resurssia perustaitojen äärellä pysyttelystä. Toisaalta ei lukuharrastuksen tukeminen ole ennen nykyistä digiaikaakaan ollut yksin koulun tehtävä. Digitaalisuuden varjossa ovat niin kodit kuin koulutkin voimattomia, jos nykyinen toimintamalli on muuttumaton.
Lukutaitotyöhön onkin nykyistä enemmän panostettava. Samalla panostettaisiin esimerkiksi kirjoitustaitoihin, hyvinvointiin, tulevaisuuteen ja ennen muuta turvallisuuteen.
Hyvään luku- ja kirjoitustaitoon liittyy käsitys siitä, voidaanko meihin, esimerkiksi suomalaisiin, vaikuttaa ulkoa päin disinfomaation myötä – kuten naapurimaassamme tehdään. Keskeistä sisäisen yhteiskuntarauhan kannalta on, osaammeko ratkaista sanoin ja kirjoituksin mahdolliset erimielisyydet tai konfliktitilanteet.
Kun suomalaiset osaavat monipuolisesti lukea ja kirjoittaa, yhteiskuntarauha säilyy. Kun oikea tieto osataan erottaa väärästä, ei koskaan olla naapurimaan tilanteessa, jossa estetään kansalaisten pääsy valtiosta riippumattoman tiedon äärelle. Luku- ja kirjoitustaitoinen kansa ymmärtää ilman estoja ja esteitä, mikä on totta ja oikein.
Teresa Rautapää
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja,
kansanedustajaehdokas Lahdesta
Kuva: Josh Cockroft
