02.04.2015

Helsinki on sinkkujen kaupunki, kuten yliopistokaupungit yleensä. Sinkut eivät kuitenkaan ole enää nykyään pelkästään nuoria aikuisia vaan heitä on paljon kaikissa ikäryhmissä. Tuoreesta tilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, että pääkaupungissamme oli viime vuonna 153 172 sinkkua, mikä vastaa puolta kaikista kotitalouksista. Se on ylivoimaisesti suurin perhemuoto Helsingissä. Vertailun vuoksi – lapsettomia pareja oli 77 000 kappaletta ja lapsiperheitä vähiten, yksinhuoltajat mukaan lukien 73 567. Sinkkuvaltaisin alue Helsingissä on Kallio, jossa asuu paljon muualta tänne opiskelemaan tulleita nuoria. Yhden hengen perheitä on kuitenkin paljon koko kaupungissa. Esimerkiksi Taka-Töölössä on sinkkuja kaikista kotitalouksista melkein 60%. Ullanlinnassa ja esimerkiksi Kampissa tai Munkkinimessä yli puolet kaikista kotitalouksista on sinkkuja.

”Ensitreffit alttarilla” -ohjelmassa esiintyneet sinkut kertoivat kaipaavansa parisuhdetta täydentämään elämäänsä. Osmo Kontulan tutkimusten mukaan suurin osa sinkuista tosiaankin kaipaa elämäänsä aikuista kumppania. Hänen mukaansa vain joka kymmenes suomalainen elää vapaaehtoisesti yksin. Veikkaan tosin mutu-tuntumalta, että lukumäärä on pääkaupungissa suhteessa suurempi kuin maaseudulla.

Tilastollisesti helsinkiläiset sinkut ovat silmiinpistävän hyvätuloisia, heidän tulonsa olivat verotietojen mukaan 30 273 euroa vuodessa. Koska luku on keskimääräinen, se tarkoittaa että osalla sinkuista tulot ovat pienemmät ja osalla suuremmat. Lapsettomilla pariskunnilla tulot ovat samaa tasoa, mutta niitä on yleensä molemmilla puolisoilla.

Helsinkiläiset sinkut asuvat väljästi. Heillä on tilastollisesti katsoen keskimäärin 48,7 neliötä asuintilaa käytössään, kun pariskunnilla on henkeä kohti keskimäärin vain 35 neliötä ja lapsiperheillä on kodissaan vain 13-27 neliötä per henkilö. Useimmat sinkut asuvat Helsingissä nykyään kaksiossa. Seuraavaksi suosituin asuntotyyppi on yksiö ja kolmanneksi suosituin on kolmen huoneen asunto. Jopa niin monet kuin vajaat kymmenen tuhatta helsinkiläistä asuvat yksinään isossa 4-7 huoneen asunnossa. Se siis tilastoista. Miten eri perhetyypit pitäisi sitten ottaa huomioon päätöksenteossa? Olen saanut välillä sähköpostia sinkuilta, jotka kysyvät, mitä helsinkiläiset päättäjät aikovat tehdä yksinasuvien hyväksi. Yksi selkeä vastaus on, että pieniä asuntoja täytyisi saada rakentaa Helsinkiin enemmän eli luopua kaavamaisista neliövaatimuksista kaavoituksessa. Kuulisin myös mielelläni sinulta, mitä toivoisit poliitikkojen tekevän erityisesti sinkkujen hyväksi? Vai onko ylipäänsä edes tarpeen jaotella ihmisiä lokeroihin asumismuodon perusteella?

Terhi Koulumies
kaupunginvaltuutettu, VTM
www.terhikoulumies.fi

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana Helsingin vaalipiirissä

Jaa sisältö: