03.04.2013
Terveydenhuollon rahat ovat vuosia olleet hajallaan eri organisaatioissa. Tämä on johtanut siihen, että verorahoja ei käytetä järkevästi, eikä potilas saa hoitoa riittävän nopeasti.
Asiaa voi avata seuraavan kuvitteellisen potilastapauksen kautta. Työssä käyvän kansalaisen selkä kipeytyy. Lääkärissä käyntejä on useita ja sairauslomapäiviä sitäkin enemmän. Lopulta työkyky on menetetty. Lääkäri on todennut leikkaustarpeen. Leikkaukseen pääsee usein puolen vuoden kuluttua. Jonotusaikana KELA maksaa sairauspäivärahoja tuhansia euroja; esimerkiksi 30 000 euron tuloilla sairauspäivärahaa saa 70 euroa päivässä. Jos potilas saa sairauspäivärahaa sadan päivän ajan, tekee se yhteensä 7 000 euroa. Potilaan odottaessa hoitoa yhteiskunta ja yritys menettävät arvokkaita työpäiviä, ja kansalainen elää rajoittunutta elämää kivun kera.
Voi aiheellisesti kysyä, miksi maksetaan tuhansia euroja turhaan sairauspäiviltä, kun kaiken järjen mukaan potilaan hoitaminen mahdollisimman nopeasti terveeksi olisi kaikkien edun mukaista. Näin ei ajatella, koska kunta huolehtii hoitoon liittyvistä kustannuksista, eikä kunnalla ole vastuuta sairauspäivärahoista tai muistakaan KELAn kautta maksettavista korvauksista. Jos terveydenhuollon kaikki rahat olisivat samoissa käsissä, hoidettaisiin potilas nopeasti kuntoon. Samalla yhteiskunta ja/tai yritys säästäisivät mm. sairauspäivärahoissa, lääkkeissä ja myös lääkärikäynneissä sekä työkuukausia tulisi rutkasti lisää.
Ongelma on ollut jo pitkään tiedossa. Monikanavarahoituksen purkamisesta on tehty lukuisia selvityksiä. Tahtoa on ollut yksinkertaistaa terveydenhuollon rahoitusta. Viimeisin tahdon ilmaisu tuli hallituksen puoliväliriihestä.
Rahoitusjärjestelmän kehittäminen tulee tehdä potilaslähtöisesti, ei eri organisaatioiden valtaintressien kautta. Nyt organisaatiot ajavat vain omia etujaan ja osaoptimointi rehottaa. Potilaan etu jää valtarakenteiden alle.
On saatava käyntiin monikanavarahoituksen purkukokeilu, jossa kaikki terveydenhuollon rahat, mukaan lukien lääkekorvaukset, matkakulut, sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat, siirrettäisiin riittävän suuren väestöpohjan kattavalle järjestäjävastuulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle tai vastuukunnalle.
Linkki tekemääni kirjalliseen kysymykseen.
Sanna Lauslahti
Kansanedustaja, hallintotieteiden tohtori
