31.03.2023
Viime viikolla saimme lukea uutisista Finnairiin kohdistuvan epäilyjä naisvihamielisestä ja seksistisestä työkulttuurista. Finnairin entiset työntekijät ovat kertoneet, että kesätyöntekijöitä on palkattu esimerkiksi rintojen koon perusteella. Lentoyhtiö on aloittanut asiasta sisäisen selvityksen.
Tapaus osoittaa, kuinka työelämän tasa-arvo on edelleenkin puutteellista Suomessa. Vaikka Finnarin esimerkki on räikeimmästä päästä, tapahtuu työelämässä paljon ”salonkikelpoisempaa” syrjintää, jota voi olla hankalampi tunnistaa. Esimerkiksi selittymättömät erot miesten ja naisten palkoissa eivät välttämättä tule julki lainkaan.
Työelämän tasa-arvon ongelmat liittyvät suurimmalta osin hoivavastuun epätasaiseen jakautumiseen. Äidit pitävät edelleen suurimman osan perhevapaista, mikä heikentää naisten urakehitystä ja mahdollisuuksia työllistyä vakituiseen työsuhteeseen samalla ylläpitäen naisvaltaisten alojen heikompaa palkanmaksukykyä ja lopulta naisten pienempiä eläkkeitä.
Marinin hallituksen toteuttama perhevapaauudistus oli askel oikeaan suuntaan, mutta jäi lopulta liian kunnianhimottomaksi. Tarvitsemme vielä harppauksen asennemuutoksessa, jotta isät todella käyttävät heille osoitetut perhevapaat. Lisäksi meidän on poistettava palkkaamisen äitiriski niin, että vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasan vanhempien työnantajien välillä tai vaihtoehtoisesti ne on siirrettävä kokonaan pois työnantajalta valtion vastuulle.
Myös raskaussyrjintää tapahtuu työhönoton, määräaikaisten työsopimusten jatkamisen ja perhevapaalta palaamisen tilanteissa. Se on yleisin työelämää poikkileikkaava syrjinnän muoto. Raskaussyrjintää vastaan on kehitettävä vahvempaa oikeudellista suojaa.
Valitettavasti myös naisten palkkakehitys on junnannut paikoillaan tai ottanut jopa takapakkia viime vuosina. Naisen euro on kiikkunut vuosikausia 80 sentin tietämillä – viimeisin luku on 84 senttiä, joka on lähes sama luku kuin sata vuotta sitten. Nykyisellä tahdilla palkkatasa-arvo saavutettaisiin Suomessa vasta vuonna 2090.
On yksiselitteistä, että samasta työstä on maksettava sama palkka sukupuolesta riippumatta. Tämä lähtökohta vastaa täysin omaa ja Kokoomuksen arvomaailmaa, jossa jokaisen yksilön on voitava omia vahvuuksiaan hyödyntäen tavoitella päämääriään yhdenvertaisilla ehdoilla. Tälläkin hetkellä työpaikat voivat halutessaan edistää palkkauksen avoimuutta, ja tätä kehitystä tulee vahvistaa.
Tasa-arvotyö tulee ulottaa myös yrittäjyyteen. Olen huolissani siitä, että 97 % rahoituksesta menee all male -foundertiimeille. Pankit myöntävät enemmän ja isompia lainoja miehille. Jo yksi nainen sijoittajatiimissä saa aikaan 30 %:n rahoituksen lisäyksen naisille.
Tasa-arvokirjaukset ja -selvitykset eivät auta, jolleivat ne muutu konkreettisiksi teoiksi. Nyt on syytä kääriä hihat – meillä on edelleen paljon tehtävää Suomessa. Haluan omalta osaltani olla tekemässä töitä sen eteen, että Suomi todella olisi ”tasa-arvon mallimaa” -tittelin arvoinen myös työelämässä.
