Tyttöjen silpomisen on loputtava

Sukuelinten silpomisen uhka koskettaa joka vuosi jopa yli neljää miljoonaa tyttöä maailmassa. Silpominen on kulttuurinen perinne, jossa tytön tai naisen sukuelimiä vahingoitetaan ilman terveydellisiä perusteita. Tyypillisesti silpominen tehdään 0—15-vuotiaille tytöille.

Silpominen on tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka rikkoo äärimmäisellä tavalla heidän itsemääräämisoikeuttaan. Se aiheuttaa kipua, kärsimystä ja vakavia terveydellisiä seuraamuksia – pahimmillaan se johtaa kuolemaan.

Silpomisen taustalla vaikuttavat syyt ovat moninaiset, mutta silpomista harjoittavissa kulttuureissa ajatellaan usein, että vain silvottu tyttö on kunniallinen ja kelvollinen avioliittoon. Silpominen ei ole suoraan sidoksissa mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan sitä harjoitetaan esimerkiksi sekä muslimien että kristittyjen keskuudessa. UNICEFin tilastojen mukaan silpomista harjoitetaan 31 maassa pääasiassa Afrikan länsirannikolta Afrikan sarveen ulottuvalla vyöhykkeellä sekä muutamassa maassa Lähi-idässä ja Aasiassa, kuten Irakissa, Jemenissä ja Indonesiassa.

Silpominen ei ole vain ”jossain tuolla kaukana” tapahtuva ongelma, vaan myös Suomessa silpominen ja sen uhka on todellisuutta monelle. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2019 arvion mukaan Suomessa elää noin 10 000 tyttöä ja naista, jota on silvottu. Silpominen uhkaa noin 650—3080 Suomessa elävää tyttöä.

Silpomisen vastaista päivää vietetään 6. helmikuuta, koska tämän kohtuuttoman perinteen on loputtava. Orpon hallitus tunnistaa silpomisen haitallisuuden ja toteuttaa toimia sen lopettamiseksi. Orpon hallituksen hallitusohjelmassa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Myös alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Hallituksen on tarkoitus antaa asiasta esitys eduskunnalle kevätistuntokauden 2024 aikana.

Tämä on askel oikeaan suuntaan. Suomessa pitää olla itsestään selvää, että tyttöjen sukupuolielinten silpominen on rangaistava teko. Lainsäädännöllä pitää myös tilkitä porsaanreikä, joka mahdollistaa silpomisen tekemisen ulkomailla. Lainsäädännön muutosten lisäksi tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä, jotta esimerkiksi lapsiperheiden kanssa työskentelevät osaavat tunnistaa silpomisen uhan ja ennaltaehkäistä sitä. Jos epäily tulevasta tai jo tehdystä silpomistapauksesta herää, muun muassa päivähoidossa, opetustoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ovat velvoitettuja tekemään lastensuojeluilmoituksen.

Pihla Keto-Huovinen

puheenjohtaja

Kokoomuksen Naisten Liitto