Vapaus vaatii päivittäin puolustajia

Elokuussa on seurattu demokratiaa ja vapautta puolustavia mielenosoituksia Venäjällä ja Hongkongissa. Kiina siirsi elokuun puolessavälissä Hongkongin vastaiselle rajalle raskasta armeijakalustoa. Maailma on pidättänyt hengitystään spekuloidessaan Kiinan keskusjohdon reaktiota jo kolmatta kuukautta järjestettäviin, voimistuviin mielenilmauksiin. Hongkongissa ihmiset vastustavat Kiinan laajempaa osallistumista erityishallintoalueen asioihin.

Hongkongin rooli on Kiinan taloudelle täysin keskeinen, sillä jopa puolet Kiinaan kohdistuvista ulkoisista investoinneista valuu maahan Hongkongin kautta. Silti näyttäisi olevan selvää, ettei vahvaan yksinvaltaan nojaava Kiinan keskushallinto voi seurata kansannousua toimettomana. Tilannetta seurataan herkeämättä myös Taiwanissa.

Venäjän johto tukeutuu menneiden aikojen tapoihin vaimentaessaan kansalaisten vaatimuksia aidosta demokratiasta. Moskovassa virkavalta käytti kuun alussa poikkeuksellisen paljon voimaa taltuttaessaan rauhanomaisia mielenilmauksia: poliisi raahasi ihmisiä poliisiautoihin roikottamalla heitä käsistä ja jaloista. Opposition kärkihahmoja on otettu kiinni ja vangittu. Euroopan neuvosto äänesti kesäkuussa sen puolesta, että Venäjä saa palata järjestön täysivaltaiseksi jäseneksi. Krimin valtauksen jälkeen Euroopan neuvosto oli poistanut Venäjältä äänioikeuden.

Järjestö perustettiin vuonna 1949 ylläpitämään ihmisoikeuksia, demokratiaa ja laillisuusperiaatetta. Euroopan neuvoston täysjäsenyys voi olla Venäjälle perusteltua ainoastaan, jos sillä voimistetaan maan tukahdettua kansalaisyhteiskuntaa. Viime aikojen kehitys ei lupaa hyvää. Demokratiakehityksestä ei Venäjällä voi puhua. Euroopan unioni on aivan oikein tuominnut venäläisviranomaisten rajut toimet, sillä ne rikkovat kokoontumis- ja ilmaisunvapautta. Unionin ulkosuhdehallinto toivoo, että Venäjä noudattaa omaa perustuslakiaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteita. Kansainvälisen politiikan tulee perustua sääntöjen noudattamiseen ja avoimuuteen. Venäjä ei toiminnallaan täytä näitä ehtoja, vaan on uhka kansainvälisen turvallisuuspolitiikan vakaudelle.

Krimin miehitys ja sota Itä-Ukrainassa jatkuvat jo kuudetta vuotta. Venäjän häikäilemätön voimapolitiikan käyttö liittoutumatonta rajanaapurinsa vastaan on ollut Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanteen kannalta huolestuttavaa seurattavaa. Venäjän kiihtyvän asevarustelun suorista seurauksista kertoo tuore Arkangelin alueella sijaitsevassa sotilastukikohdassa tapahtunut kehitteillä olleen – todennäköisesti – ydinkäyttöisen risteilyohjuksen räjähdys. Venäjä on pyrkinyt peittelemään ydinonnettomuuden tapahtumien kulkua ja seurauksia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili viime viikolla Helsingissä tapaamassa tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä. Tapaamisilla on Niinistön ja Putinin välillä jo pitkä perinne. Tapaamisen alla, suurlähettiläspäivillä Niinistö kertoi kannattavansa jonkin maan julkista arvostelua vain, “jos siitä on hyötyä”. Pidättyväisyys on ollut johdonmukaisesti Niinistön linja. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron nosti Venäjän viimeaikaiset ihmisoikeuksien vastaiset toimet keskusteluun, kun Putin vieraili tämän luona aikaisemmin samalla viikolla. Macron toisti vieraalleen EU:n tuomitsevan viestin.

Suomen ulkopolitiikan linjan on oltava selvä. Meidän tulee tukea ihmisten pyrkimyksiä vapauteen tapahtuivat ne sitten Hongkongissa tai Venäjällä. Hallitusohjelma määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjaksi ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaatteen ja rauhan. Ajatus Suomen roolista neutraalina keskustelukumppanina idän ja lännen välillä on vanhentunut. Suomi toimii par’aikaa EU:n puheenjohtajamaana, jolloin sen lausumilla on kokoaan suurempi merkitys. Suomen on systemaattisesti edistettävä EU:n yhteistä arvopohjaa.

Ihmisoikeuksien puolustamisessa ei ole liian pientä yksikköä. Jos kohta “moitteet” eivät suoraan saakaan Putinia (tai Xi Jinpingiä) kääntymään länsimaisen liberalismin kannattajaksi, niistä on muuta hyötyä. Ne luovat pohjaa länsimaiselle keskustelukulttuurille, jossa voidaan suoraselkäisesti seisoa niiden periaatteiden takana, joihin me uskomme, ja joihin kansainväliset sopimukset ja Euroopan unioni meidät sitovat. Länsimaista liberaalia arvopohjaa ei lopulta voi ulkopuolelta romuttaa: me teemme sen itse – ellemme päivittäin, omilla toimillamme vahvista sitä. Hatunnosto Kokoomusnuorille, jotka ainoana poliittisena järjestönä osoittivat mieltään Helsingissä Putinin vierailun aikana. Mielenilmauksella Kokoomusnuoret kritisoivat Putinin hallinnon ihmisoikeusloukkauksia, Krimin miehitystä, opposition toimintaedellytysten rajoituksia sekä vähemmistöjen oikeuksien rajoittamisia.

Elina Lepomäki, kansanedustaja