Isot asiat päätetään lähellä Sinua.

#koulutusratkaisee

Mitä ajatuksia löytyy näiden sloganien takaa, joita Opetusalan ammattijärjestö pitää kuntavaaleissa esillä? Perusajatus on se, että meillä Suomessa on jo onneksi maailman parhaat opettajat, joten on ihan mahdollista, että jokaisessa kunnassa on myös maailman parasta opetusta. Mutta haluatko sinä äänestäjänä sitä? Entä kannattamasi puolue? Ja lopulta: haluavatko tulevat kuntapäättäjät aidosti vaalia sitä, että jokainen lapsi ja nuori saa oppia terveellisissä ja turvallisissa ympäristöissä, riittävän lähellä kotia kelpoisten ja osaavien opettajien tuella?

Suomessa perusopetuslaki on hyvin väljää lainsäädäntöä ja perusajatuksena on, että luotamme kunnan osaamiseen ja haluun tarjota laadukkaasti lakisääteisiä palveluja, varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Valitettavasti valtio on menneiden vuosien aikana vähentänyt perusrahoitusta näihin tehtäviin, vaikkakin erilaisia avustuksia on jaettu mm. opetusryhmien pienentämiseen, digiloikkaan ja laadun parantamiseen. Näin suuri vastuu on kuntien päättäjillä.

Tapaan työssäni jatkuvasti kunnanjohtajia, jotka pitävät liian rajoittavana lakia, joka säätää kouluissa ryhmäkoolle maksimin. Kun kerron, ettei sellaista lakia ole olemassakaan, vaan kunta voi ihan itse päättää, laittaako luokkaan 15 vai 35 oppilasta, moni hämmästyy. Vain varhaiskasvatuksessa on säädökset henkilöstömitoitukseen. Kunta päättää myös kouluverkosta. Oppituntien määrässä on isoja vaihteluja, samoin kielivalikoimassa. Onko musiikkiluokkia, onko erityisluokkia vai sijoitetaanko paljon tukea tarvitsevat oppilaat tavallisiin luokkiin? Nämä ovat perheille isoja asioita, niistä päätetään kuntatasolla.

Onneksi monissa kunnissa arvostetaan koulutusta ja halutaan myös kehittää sitä. Silti on myös kuntia, jotka esimerkiksi lomauttavat opettajia, jolloin koko lukukauden joku opettaja on lomautettuna ja muut juoksevat luokista toisiin paikkaamassa tilannetta. Tätä on vaikea ymmärtää.

Kokemukseni on, että eniten kuntalaisia puhututtavat kouluverkkoon liittyvät asiat. Tilanteet ovat hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Yli 100 kunnassa syntyy niin vähän lapsia, alle 25 lasta, että oman koulun pitäminen alkaa väestön vähetessä ja vanhetessa olla kyseenalaista. Opettajat eivät halua enää hakeutua pieniin kyläkouluihin, joissa ei ole kollegoiden tukea ja laaja-alaista osaamista tukena. Suomen kouluista on lakkautettu 20 vuoden aikana noin puolet. Yli 5000 koulusta on tultu alle 2300 kouluun. Kasvukeskuksissa oppilaiden määrän kasvu taasen johtaa isoihin ryhmiin, joihin pakataan erilaisia oppijoita valitettavan vähäisin tukitoimin.

Ehdotan, että jokaisessa kunnassa käydään vaalikauden aluksi osana kunnan strategiakeskustelua syvällinen pohtiminen siitä, mitkä ovat kunnan vahvuudet ja kehittämiskohteet päiväkotien ja koulujen toiminnan osalta. Sen pohjalta sovitaan yhdessä tavoitteet koko valtuustokaudelle. Mikä on kouluverkko ja rakennusten kunto? Miten oppimistuloksia voidaan parantaa? Onko nuorilla hyvinvointiongelmia, jotka estävät oppimista? Onko pulaa kelpoisista opettajista ja mitä teemme vetovoiman parantamiseksi. Osaatko sinä mainita omasta kunnastasi vastauksia näihin?

Monesti sanotaan, ettei meillä ole rahaa. Mutta on hyvä muistaa, että sijoittaessaan koulutukseen kunta hoitaa myös talouttaan hyvin. Kasvatus, koulutus ja tutkimus edistävät kunnan elinvoimaa, tuottavat vetovoimaa ja saavat pitkällä aikavälillä aikaan säästöjäkin kunnan muilla toimialoilla.

OAJ avasi vuoden vaihteessa vaalikoneen kuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Ehdokas, käy vastaamassa! Äänestäjä, käy kokeilemassa, kuka on koulutukseen myönteisesti suhtautuva ehdokas. Vaalikone ja muuta aiheeseen liittyvää löydät täältä:

https://www.oaj.fi/politiikassa/kuntavaalit-2021/

Heljä Misukka

Koulutusjohtaja,

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Jaa sisältö: