22.05.2022
Teknologian ja digitalisaation siivittäessä viime vuosikymmeninä talouden globalisaatiota, niin samalla olemme saaneet esimakua kiihtyvän tuotannon ja kulutuksen haitoista: sään ääri-ilmiöistä, merillä seilaavista jätelautoista ja pölyttäjien vähenemisestä.
Lähivuosien entistäkin säännöllisemmät uutiset metsäpaloista, ennätyshelteistä, superkuivuudesta sekä tulvista ovat valitettavan konkreettisia esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaikkien ihmisten elämään. Ne aiheuttavat huolta etenkin nuorten ja tulevien sukupolvien keskuudessa. Poikani kirjoitti minulle toisella luokalla oheisen puheenvuoron:
”Ensiksi haluan sanoa, että kaikki jotka roskaatte tällä vuosisadalla, ehdotan että lopetatte sen. Me ihmiset aiheutamme tämän lämmön nousun ja parinkymmenen vuoden päästä tulee niin kuuma, että ei pysty menemään ulos, jalkapallokentät sulavat, ilmasto lämpenee ja tulee metsäpaloja enemmän. Tämä on todella huono juttu, koska kasvit ja puut antavat happea ja lopulta tilanne on sellainen, ettei pysty hengittämään.”
Puhe muistuttaa minua, joka kerta, kun luen sen, kuinka huolissaan lapsemme ja nuoremme ovat maapallon tulevaisuudesta ja elinkelpoisuudesta sekä siitä pystymmekö me aikuiset löytämään ratkaisut näihin kysymyksiin.
Vuonna 2019 julkaistun YK:n raportin mukaan jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yhdenkin lajin katoamisella voi olla ravintoketjun kautta kauaskantoinen vaikutus ekosysteemiin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Biodiversiteettikato voi johtaa koronaviruksen kaltaisten globaalien eläinperäisten pandemioiden lisääntymiseen.
Onkin harmillista, ettei uutiskynnystä ylitä valtava yrityselämän transitio kohti hiilineutraaliutta ja sen liikkeellepanevat poliittiset päätöstoimet. Nämä muutokset ovat usein hitaita ja jäävät uutisoinnissa dynaamisempien ilmiöiden, kuten esimerkiksi ilmastoaktivismin varjoon.
Olen kuitenkin varma, että yhdessä toimien ei vastakkain asettuen, voimme ratkaista nämä kysymykset. Se edellyttää, että taloutta ohjataan niin, että taloudellisen toiminnan muutosvoima saadaan palvelemaan reilua ja kestävämpää tulevaisuutta. Kun päästöt hinnotellaan oikein, tulevat ilmastoystävälliset ratkaisut taloudellisesti kannattavammiksi kuin huonommat vaihtoehdot.
Tämä rajapyykki ollaan tällä hetkellä saavuttamassa, sillä yksityisen pääoman ruokkimat investoinnit entistäkin enemmän rajaavat hiilipäästöjä tuottavaa liiketoimintaa sijoitusmahdollisuuksien ulkopuolelle.
Tämä tulee ohjaamaan investointeja entistäkin enemmän ilmastoystävälliseen tai jopa ilmastopositiiviseen liiketoimintaan ja rajaamaan monia hiilestä riippuvaisia toimialoja kannattamattomiksi. Entistä enemmän on ollut nähtävissä myös se, että yritykset ovat kiinnostuneita kuntien ilmastotoimista miettiessään, mihin yritystoimintansa sijoittavat.
Kun negatiiviset ulkoisvaikutukset koko ihmiskunnalle hinnoitellaan oikeudenmukaisesti, tulee talousjärjestelmä huomioimaan myös ilmastokriisin vakavuuden.
Suomi korkean jalostustasteen lopputuotteiden ja korkean teknologian ratkaisujen maana on eturintamassa kehittämässä ja kaupallistamassa ratkaisuja, jotka tukevat päästövähennysten toteutumista. Suomen rooli yhteisellä maapallollamme voi olla kokoaan suurempi.
