05.02.2022
6.11.2020 oli ilon päivä. Eduskunta hyväksyi tuolloin tyttöjen sukuelinten silpomisen säätämisen rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Suuri päivä ihmisoikeuksille ja tyttöjen itsemääräämisoikeudelle. Sain olla mukana jättämässä kansalaisaloitetta, joka johti päätökseen, ja on äärimmäisen tärkeää, että eduskunta sitä puolsi. Kansalaisaloitetta kirittääksemme teimme edustajakollega Sari Sarkomaan kanssa myös lakialoitekokonaisuuden vuonna 2019.
Tuo eduskunnan toissavuotinen päätös tarkoittaa sitä, että Marinin hallituksen on tuotava tyttöjen silpomisen rangaistavuutta selkiyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä eduskunnan tahdon mukaisesti. Tänään 6. helmikuuta vietetään tyttöjen silpomisen vastaista päivää, ja on tarpeen muistuttaa siitä, että hallituksen esityksiä ei vain vieläkään ole saatu eduskunnan käsittelyyn.
Esitystä on jouduttu odottamaan jo aivan liian kauan. Hallituksen on kiirehdittävä tyttöjen silpomisen säätämistä rangaistavaksi rikoslaissa nykyistä selkeämmin.
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen loukkaa ihmis- ja itsemääräämisoikeuksia, heikentää naisten tasa-arvoa sekä aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja seksuaalisia haittoja. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ympäri maailmaa esiintyvä järkyttävä väkivallan muoto, jossa tytön tai naisen sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä. Suomessa on THL:n laskelmien perusteella 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Suomessa elää arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä, joilla on riski joutua silvotuksi.
Yksikin silvottu tyttö on liikaa. Hallitus ei voi enää odottaa ja haudata asiaa työryhmiin. Meidän on onnistuttava suojelemaan tyttöjä nykyistä paremmin. Lainsäädäntömme on nykyistä selkeämmin viestittävä jyrkän kielteinen kanta silpomiseen ja rikosvastuu on saatava toteutumaan.
Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössämme. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, yksikään tapaus ei ole Suomessa edennyt tuomioon saakka.
Eduskunnan päätöksessään (6.11.2020) edellyttämä muutos olisi ollut valmisteltavissa nopealla aikataululla, mikäli hallitus haluaisi asian priorisoida. Kyse ei ole monimutkaisesta muutoksesta, jonka valmisteluun yli puolentoista vuoden valmisteluaika olisi perusteltu. Kyse ei ole esimerkiksi laajempaa selvittämistä edellyttävän uuden lainsäädäntökokonaisuuden valmistelusta, vaan voimassa olevan rikoslain sääntelyn täsmentämisestä. Kyse on siitä, mitkä lakihankkeet hallitus haluaa priorisoida.
Lain muutoksen yhteydessä pidän tärkeänä parantaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, parantaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia. Lainsäädännön muutosten lisäksi tarvitaan muitakin toimia. Työtä silpomisten ennaltaehkäisemiseksi on vahvistettava. Keskeistä tässä on myös varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten välinen yhteistyö ja tietoisuus, joita on parannettava. Meidän on varmistettava, että ammattilaiset ottavat tarvittaessa silpomisasian puheeksi ja ilmoittavat epäillessään asiasta eteenpäin. Viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä on vahvistettava, lastensuojelulaissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden toteutuminen on varmistettava ja silpomisen vastaisen työn resurssit on turvattava. Myös näiden asioiden osalta hallituksen on kiirehdittävä.
Ulkoministeriön tukemilla kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistämisessä kehittyvissä maissa. Tytöillä on oikeus elää turvassa ja ilman väkivaltaa. Meistä jokainen voi auttaa silpomisen kitkemisessä esimerkiksi järjestöjen kautta. Tule mukaan rakentamaan maailmaa, jossa tyttöjen oikeus väkivallattomaan elämään toteutuu. Auta laittamaan loppu silpomiselle. Se onnistuu esimerkiksi lähtemällä Planin tyttösponsoriksi. Maailma ilman silpomista on mahdollinen.
Sofia Vikman
Kansanedustaja
