17.03.2021

Kannanotto 17.3.2021

Kokoomuksen Naisten liitto

Liittohallitus

NAISTEN PAIKKA ON PÄÄTÖKSENTEON HUIPULLA

Suomi oli aikanaan todellinen tasa-arvon edelläkävijä. Suomessa naiset käyttivät ensimmäisenä äänioikeuttaan sekä oikeutta asettua ehdolle maailmassa vuonna 1906. Tästä historiallisesta hetkestä on kulunut nyt 115 vuotta. Emme voi tyytyä vanhoihin tasa-arvon saavutuksiin, sillä edelleen on paljon työtä tehtävänä tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Suomessa päättäjinä naiset ovat tänäkin päivänä selkeässä vähemmistössä niin elinkeinoelämässä kuin politiikassa.

Suomen elinkeinoelämässä toimivien naisjohtajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa, mutta sukupuolten tasa-arvoon on edelleen matkaa. Vuodesta 2011 alkaen on Suomessa julkaistu Keskuskauppakamarin Naisjohtajakatsausta, joka vertailee suomalaisten naisjohtajien osuuksia pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina, hallitusjäseninä sekä johtoryhmissä eri EU, ETA- ja OECD valtioissa. Viimeisimmän Naisjohtajakatsauksen mukaan joka neljännen suomalaisen pörssiyhtiön johtoryhmässä naiset ja miehet ovat tasapuolisesti edustettuina. Aiheeseen kiinnitetään nykyään paljon huomioita. Vuonna 2020 nimitetyistä suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmien uusista jäsenistä 36 % oli naisia. Helsingin pörssissä vielä 16 yhtiötä, joiden johtoryhmässä ei ole yhtään naista. Voimakkainta naisten osuuden kasvu on ollut suurissa pörssiyhtiöissä ja niissä naisten osuus tehdyistä johtoryhmänimityksistä on 42 %. Nainen työskentelee toimitusjohtajana kymmenessä suomalaisessa pörssiyhtiössä.

Suomen eduskunnassa on tällä hetkellä 92 naiskansanedustajaa ja puhemiehenä toimii nainen.  Eduskunnan päätöksiä valmistellaan 17 eri valiokunnissa, joissa on 8 naispuheenjohtajaa. Naisten poliittisen vaikutusvallan lisääntyminen Suomen politiikassa on ollut hidas prosessi.

Kuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista on ollut kunnittain vaihdellen noin 40 %. Naisten osuus valtuustoihin valituista on jäänyt ehdokasosuutta pienemmäksi ollen vuoden 2017 kuntavaaleissa 39 %. Alle 5000 asukkaan kunnissa naisten osuus on pienin, kun taas suurissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa, naisten osuus on lähes puolet. Suomalaisten kuntien valtuustojen puheenjohtajista on 39 % sekä kunnanhallitusten puheenjohtajista 31 % on naisia. Äänestysaktiivisuudesta naisten osuudet kuntavaaleissa ei ainakaan ole kiinni. Naiset ovat äänestäneet kuntavaaleissa miehiä aktiivisemmin vuodesta 2014 lähtien.

Kokoomusnaiset rohkaisevat kaiken ikäisiä naisia lähtemään ehdolle ympäri Suomea tulevissa kuntavaaleissa. Osaavien, rohkeiden ja näkemyksellisten naisehdokkaiden tukeminen sekä heitä äänestäminen on samalla yhteinen tasa-arvotekomme. Lisäksi vaalien jälkeen on tärkeää yhteisesti huolehtia siitä, että naisehdokkaat saavat kunnallisia luottamustehtäviä siinä suhteessa, kuin kokemuksensa ja vaalituloksen perusteella ansaitsevat.

Nykyhetken yhdenvertaisuus ja tasa-arvo edistävät Suomessa näkemysten monipuolisuutta. Samalla vahvistuu päätöksenteko ja kilpailuetu sekä yritysmaailmassa että politiikassa. Monet tutkimukset osoittavat niiden yritysten olevan liiketoiminnoiltaan kannattavia, joissa toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo.

Kokoomusnaiset näkevät tasa-arvon toteutumisen suomalaisessa politiikassa tuovan, niin kunnissa kuin eduskunnassakin, tasapainoisempia sekä kattavampia päätöksiä. Niitä päätöksiä, joita yhteinen tulevaisuutemme tarvitsee.

Jaa sisältö: