Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää

Tänään vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth toimi paitsi seitsemänlapsisen perheen äitinä, myös yhteiskunnallisena vaikuttajana, liikenaisena sekä yhtenä 1800-luvun Suomen merkittävimmistä kirjailijoista.

Vaikka Canth koulutettiin ennen kaikkea porvarillista avioelämää varten, ohjasivat hänen kaipuunsa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tyttöjen koulutuksen muuttamiseen niitä valintoja, joista Canth tänä päivänä muistetaan. Ajalleen epätyypillisesti hän toimi aloilla, joita pidettiin yleensä miehille kuuluvina.

Vielä nykyäänkin, 150 vuotta myöhemmin, yhteiskunnassamme näkyy sukupuolittuneisuutta alojen välillä. Eriytyminen alkaa helposti jo lapsuudessa, jossa leikkejä, leluja, vaatteita ja värejä helposti jaotellaan ”tyttöjen ja poikien juttuihin”. Koulutuspoluilla on nähtävillä, että pojat ja tytöt valitsevat jossain määrin eri koulutusaloja. Tämä heijastuu suoraan suomalaisiin työmarkkinoihin, jotka ovat yllättävän voimakkaasti segregoituneet. Osa ammateista on todella naisenemmistöisiä, kuten sosiaali- ja terveysala. Toiset ammatit taas ovat erittäin miesvaltaisia, kuten esimerkiksi rakennusala. Yhteiskunnastamme löytyy siis edelleen niin sanottuja ”miesten töitä” ja ”naisten töitä”.

Segregaation taustalla ovat yhteiskunnan asenteet ja rakenteet, mutta käytännössä sen tuottajana ovat ihmiset itse. Kyseessä on meidän kaikkien, usein huomaamattamme, tuottama sosiaalinen rakennelma. Lapset imevät vaikutteita ympäristöstään ja mikäli lasta ei tietoisesti ohjata tekemään omia valintojaan, oppii lapsi ympäröivän maailman sukupuolistereotypiat vallitsevana totuutena.

Suomalaiseen segregaation lieventämistyöryhmään kuuluneiden tutkijoiden mukaan segregaation ja sen tuottaman epätasa-arvon vaikutukset voivat olla rajujakin. Ihmisistä tulee onnettomia, mikäli he ympäristön luomien odotusten vuoksi päätyvät esimerkiksi urallaan itselleen sopimattomiin tehtäviin. Seurauksena voi olla jopa syrjäytymistä.

Onneksi yhteiskuntamme on tässä mielessä myös kehittynyt Minna Canthin ajoista. Tutkimuksista on nähtävissä, että erityisesti hyvin koulutetuissa perheissä tyttöjä kannustetaan valitsemaan jokin sellainen ala, joka ei perinteisesti ole ollut naisvaltainen, kuten insinöörikoulutus. Monet isät kannustavat tyttöjä tekemään rohkeita valintoja.

Poikia taas ei ole samalla tavoin siirtynyt naisenemmistöisille aloille. Poikia ei vastaavasti myöskään kannusteta epätyypillisiin uravalintoihin. Etenkin poikien kohdalla työuran valintaan tuntuu vaikuttavan edelleen mielikuvat ”miehille sopivista töistä”.

Segregaation vaikutukset tulevat selvästi esille juuri tällä hetkellä, kun yhteiskuntaamme ravistelee uudenlainen ilmiö, koronavirus. Työssään viruksen leviämisen estämiseksi työtä tekevät juuri naisvaltaisille aloille suuntautuneet – opettajat, lasten kanssa työskentelevät, hoitohenkilökunta ja palveluammateissa työskentelevät. Nämä ihmiset kantavat paitsi suuren vastuun toisista, asettavat myös itsensä alttiiksi.

Meillä olisi stereotypioiden rikkomisen lisäksi Minna Canthilta toinenkin asia opittavana: hän tuki ja kannusti kanssakirjailijoitaan etenemään urallaan. Häneltä apua saaneiden joukosta löytyy esimerkiksi kirjailija Juhani Aho – Suomen ensimmäinen itsensä kirjoittamalla elättänyt kirjailija.

Tänäkin päivänä ihmiset kaipaavat tukea henkilökohtaisille, itsensä näköisille valinnoille. Tasa-arvon ja Minna Canthin päivän kunniaksi muistetaan tukea niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin tekemään itselleen sopivia ja mielekkäitä ratkaisuja omaa elämäänsä koskien.

Saara-Sofia Sirén
Kokoomusnaisten puheenjohtaja,
kansanedustaja

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email