23.01.2019
Monella meistä on huoli lähipiirimme ikäihmisistä tai omasta ikääntymisestä. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään vanhenemista. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee.
Suomea puolustaneille ja rakentaneille sukupolville on turvattava arvokas ja turvallinen ikääntyminen sekä parhaat mahdolliset hoiva- ja terveyspalvelut. Lähtökohtana on oltava mahdollisuus elää arvokkaasti omaehtoista ja täysipainoista elämää ja toteuttaa aktiivista kansalaisuutta. Se tarkoittaa, että ikärakenteen muuttuminen otetaan yhteiskunnassa huomioon laajasti ja ennakoivasti.
Vanhustyön ammattilaisemme ovat jo huippuluokkaa, mutta palvelujen organisointi, johtaminen ja rahoitusmallit kaipaavat uudistusta.
Esimerkiksi kotihoidon on oltava laadukasta ja yksilön tarpeisiin sopivaa. Samalla on turvattava pääsy tarvittaessa ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon piiriin sekä kodinomainen ympäristö ja laatu myös palvelutalossa tai pitkäaikaishoidossa.
Rintamaveteraanit ovat jatkossa uuden lainsäädännön myötä oikeutettuja saamaan samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalidit. Tarkoitukseen on valtion kuluvan vuoden budjetissa lisätty 20 milj. euroa.
Seniorien arkinen asiointi tai avun saaminen ei saa estyä myöskään digitaitojen puuttumisen vuoksi. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vallin selvityksen mukaan puoli miljoonaa ikäihmistä ei käytä tietokonetta lainkaan, eikä 70 prosenttia yli 75-vuotiaista ole koskaan käyttänyt nettiä. Käytännössä palvelun tarjoaminen vain sähköisessä muodossa tarkoittaakin monen arjessa samaa kuin se, ettei palvelua ole saatavissa.
Siksi palvelut on oltava saavutettavissa tarvittaessa myös ilman sähköistä asiointia.
Hallitus on myös panostanut suomalaisten digitaitojen kehittämiseen käynnistämällä viime syksynä Digiaikakauden taidot -ohjelman, jonka tavoitteena on suomalaisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistaminen. Digitaalisten palveluiden käyttöön on oltava laajempia tukipalveluja, vaarantamatta asianomaisen oikeusturvaa.
Ikäihmisten oikeuksien käytännön toteutumista on valvottava. Eduskunnassa lisäsimme 250 000 euroa eduskunnan oikeusasiamiehen toimintamenoihin vanhusten oikeuksien valvonnan ja edistämisen tehostamiseksi. Oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn ikäihmisten oikeuksien toteutumisessa.
Omaishoitajat tekevät inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkastellen mittaamattoman arvokasta työtä. Omais- ja perhehoitajien palveluita on kehitetty nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi hallituksen kärkihankkeella. Olen tyytyväinen siihen, että päätimme Tampereella jättää omaishoidon tuen kaupungin säästöohjelman ulkopuolelle. Omaishoitajien asema on turvattava lainsäädännöllisesti tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta ja vapaapäivät taattava. Omaishoitajat ovat usein itsekin ikääntyneitä ihmisiä, joiden jaksamista ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä.
Läheisen tilapäinen hoivatarve voi yllättää myös työssäkäyvän. Siksi Suomessa on otettava käyttöön tuettu hoivavapaa, jotta myös työssäkäyvillä olisi mahdollisuus lyhytaikaiseen oman läheisensä hoitamiseen kotona. Lyhytaikainen ja akuutti hoivatarve voi syntyä esimerkiksi oman vanhemman äkillisen sairastumisen tai leikkauksesta toipumisen ajaksi.
Ikäihmiset on nähtävä voimavarana Suomelle. Seniorit elävät yhä pidempään terveinä ja toimintakykyisinä. He kuluttavat palveluita, jakavat hoivavastuuta ja tekevät vapaaehtoistyötä. Harrastusmahdollisuuden jokaiselle ikäihmiselle takaava harrastustakuu vahvistaisi ikäihmisten toimintakykyä ja vähentäisi yksinäisyyttä.
Suomessa on suuri määrä eläkeläisiä, jotka elävät erittäin pienellä toimeentulolla. Katteettomien lupausten sijaan on kiinnitettävä huomiota eläkeläisten elinkustannusten kehitykseen. Korkeasta työllisyysasteesta huolehtiminen auttaa meitä varmistamaan eläkejärjestelmän kestävyyden, josta on ehdottomasti pidettävä huolta. Kun työn verotusta kevennetään, ei saa samalla unohtaa eläketulon verotusta. Työnteon jatkamiseen eläkeiässä on kannustettava, jos työkykyä ja -halua riittää.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaakin selvittää eläkkeiden määräytymisen taustalla osaltaan olevan kulutuskorin oikeudenmukaisuuden ja vastaavuuden suhteessa esimerkiksi lääke- ja vuokrakulujen todelliseen kehitykseen. Selvitys on tarpeellinen, sillä kuluttajahintaindeksi ei välttämättä ole juuri oikein kokoonpantu eläkeläisten kannalta.
Sofia Vikman
