Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Kriisin jälkeen Suomi täytyy rakentaa uudestaan – ja kestävämmin osa II

Viime viikolla Kokoomusnaisten blogissa julkaistiin ensimmäinen osa koronaviruksen jälkeisestä uudelleenrakentamisesta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin tilannetta taloudellisesta näkökulmasta. Jos Suomen tulevaisuus halutaan rakentaa kestävästi, tulee talouden lisäksi ottaa huomioon myös sosiaaliset ja ekologiset seikat. Tässä blogisarjan toisessa osassa keskitytään sosiaalisen ulottuvuuden pohdintaan.

Koronakriisiä on tarkasteltu tähän saakka pääasiassa akuuttina terveydellisenä kriisinä, jolla on kauaskantoisia talousvaikutuksia. Akuuttia kriisiä tasaavat rajoitustoimenpiteet ovat vastanneet hyvin tarpeeseen turvata hoitopaikkojen riittävyys jokaiselle suomalaiselle. Samalla tautihuippu on siirtynyt eteenpäin ja nyt vaikuttaakin siltä, että tautitapausten tasoittuminen pitkälle aikavälille pitää sisällään myös haasteita.

Monet haasteista liittyvät rajoitustoimenpiteiden sivuvaikutuksiin. Negatiiviset seuraukset perheisiin, lapsiin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ovat seurauksiltaan sellaisia, että ne tulevat eteemme vielä vuosienkin päästä – entistä kalliimpina inhimillisesti ja taloudellisesti. Mielenterveysongelmat, lasten jääminen ilman turvallisen aikuisen tukea koulussa tai päiväkodissa, vanhusten yksinäisyys ja toimintakyvyn aleneminen sekä lähisuhdeväkivalta ovat asioita, jotka ovat valitettavasti voimistuneet kriisin aikana.

Kokoomuksen painopiste fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia koskevissa asioissa on ollut ennaltaehkäisyssä. Koronakriisissäkin 1990-luvulla koetun laman virheet on vältettävä panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Taantuman aikana taloudelliset resurssit kiristyvät ja samalla tarve karsia yleistyy. Usein se tarkoittaa sitä, että hoidetaan aktiivisia ongelmia ja karsinta kohdistuu juuri ennaltaehkäiseviin palveluihin. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä juuri ennaltaehkäisevät palvelut ovat keskeisiä perheissä olevien ongelmien ehkäisyssä ja siten vähentävät inhimillisen kuorman lisäksi raskaampien palveluiden kustannuksia myöhemmin.

Kunnat tulevat joka tapauksessa kamppailemaan koronakriisin jälkeen taloudellisesti. Rajoitustoimenpiteitä purettaessa tulee viiveellä paljastumaan, kuinka suuresta vyyhdistä ongelmia lastensuojelussa, terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa lopulta on kysymys. Kriisin jälkien korjaaminen voi kestää vuosia, pahimmillaan vuosikymmeniä. On vaarana, että samalla kun kuntien hupeneva rahavirta kohdistuu akuuttien ongelmien ratkaisemiseen, erilaisia tärkeitä, ennaltaehkäiseviä toimia ja palveluita  päädytään karsimaan, sillä laki ei kuntia niiden järjestämiseen velvoita.

Kriisi aiheuttaa monen mielessä epävarmuutta ja ahdistusta, joten mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluiden tulee olla resursoituja riittävästi. Kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa meidän pitäisikin pystyä turvaamaan erityisesti juuri mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus sekä lastensuojelun toimintaedellytykset. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tulee löytää vaikuttavampia keinoja ja terapiatakuu tulee vihdoin saattaa voimaan. Monet järjestöt tekevät mielenterveys- ja päihdetyön saralla merkittävää työtä, joten myös niiden edellytykset toimia tehokkaasti tulee turvata. Lisäksi monet harrastustoimintaa mahdollistavat järjestöt toimivat keskeisesti syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Monisairaiden ja paljon palveluita tarvitsevien henkilöiden tuki- ja hoitosuunnitelmat vaativat palveluiden hankkimista eri lähteistä. Heille tulisi turvata oma vastuuhenkilö, joka ottaa vastuun ihmisen palvelukokonaisuuden yhteensovittamisesta ja neuvonnasta.

Koska uudelleenrakennus tulee tehdä kestävästi, tulee siinä ottaa huomioon niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ekologinenkin näkökulma. Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin taloudellista ulottuvuutta ja ensi viikolla julkaistavassa viimeisessä osassa tullaan pohtimaan ekologista ulotuvuutta.

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email