19.11.2020

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa. Viikon tarkoituksena on nostaa esille kokemuksia ja tietoa siitä, mistä voi tietää milloin on syytä hakea apua mielenterveyden haasteisiin.

Koronavirus on omalta osaltaan syventänyt mielenterveysongelmia. Taloudellinen epävarmuus, pidättäytyminen läheisten kohtaamisista ja esimerkiksi lapsiperheiden uupuminen ovat yleisiä koronan mukanaan tuomia ongelmia. Ne kaikki osaltaan lisäävät riskiä myös päihteidenkäytön lisääntymiselle sekä erilaisten mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle. Perheissä tapahtuvilla muutoksilla on vaikutuksia erityisesti lasten hyvinvointiin. Lisääntynyt päihteidenkäyttö tai mielenterveyden järkkyminen aiheuttavat epävarmuutta koko perheelle. 

Mielenterveyteen liittyvät haasteet aiheuttavat ennen kaikkea inhimillistä hätää. Yhteiskunnallisesti tarkastellen mielenterveysongelmat muodostavat keskeisimmän syyn syrjäytymiselle. Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista.

Onneksi myös Suomessa mielenterveysongelmista puhutaan koko ajan enemmän ja hyväksyvämmin. Kenen tahansa mieli voi järkkyä, eivätkä haasteet liity ihmisten kykyihin tai persoonallisuuteen. Kysymyksessä on sairastuminen siinä missä muissakin sairauksissa. 

Samalla kynnys hakea apua on madaltunut. Tämä on ainoastaan positiivinen kehityskulku, sillä mitä aikaisemmin apua ja tukea on saatavilla, sitä todennäköisemmin ratkaisuja mielenterveyden haasteisiin on myös mahdollista löytää. 

Myös valtakunnallisen mielenterveysviikon tarkoituksena on muistuttaa, että aikainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Apua tulisi kuitenkin olla myös saatavilla. Valitettavasti yhteiskuntamme ei edelleenkään tarjoa mielenterveyspalveluita yhdenvertaisesti kaikille. Suurimmat ongelmat liittyvät juuri viiveestä palveluihin pääsyssä. Tämän pullonkaulan purkaminen olisi ehdottoman tärkeää, jotta jokaiselle hoitoon hakeutuvalle voitaisiin taata nopea mahdollisuus avun saamiseen. Esimerkiksi psykoterapiaan pääsy ei saisi olla kiinni lompakon paksuudesta.

Terapiatakuu -kansalaisaloitetta käsiteltiin tasan vuosi sitten eduskunnan lähetekeskustelussa. Aloitteessa ehdotettiin lakimuutosta, jolla taattaisiin nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Kansalaisaloitteessa ehdotetut muutokset vastaisivat juuri nopean avun piiriin pääsemiseen.

Kaikki puolueet ovat kannattaneet aloitetta ja pitäneet sen vaatimuksia tärkeinä. Mielenterveysjärjestöt ovat arvioineet, että peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään. Tämä vastaisi hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

Syksyn aikana käydyssä budjettiriihessä terapiatakuulle ei kuitenkaan edelleenkään, kokoomuksen vaatimuksista huolimatta, osoitettu määrärahoja. Hyvä tahto ja kauniit puheet eivät riitä, kun halutaan ratkaista suomalaisten mielenterveysongelmia. Tarvitaan aidosti vaikuttavia toimia. Terapiatakuun toteuttaminen olisi yksi niistä. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus ei toteuta terapiatakuuta. 

Jaa sisältö: