09.06.2021
Hallitus on tuomassa lakiesitystä, jolla on tarkoitus rajoittaa suomalaisten kotitalouksien asuntolainamääriä.
Lakiesityksen perimmäinen tarkoitus on itsessään hyvä, sillä mm. Suomen Pankki on ollut vuosia huolestunut suomalaisten velkaantumisesta. Erityisesti ongelmia ovat aiheuttaneet korkeakorkoiset kulutusluotot, jos nämä yhdistetään kasvukeskusten elinkustannuksiin. Valitettavasti esitetty malli sellaisenaan veisi monen kaupungeissa asuvan asuntohaaveita entistä kauemmas tulevaisuuteen tai tekisi asunnon ostamisen melkein mahdottomaksi.
Huono ratkaisu niin yksin asuville kuin perheille
Mallin ensimmäinen ongelma on, että siinä asetetaan kaikille sama suhde asuntolainan saamiseksi. Ehdotuksen mukainen lainan suhde olisi viisinkertainen lainan hakijan tuloihin nähden, mikä ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi 3000 e bruttona tienaava yksityishenkilö saisi lainaa 187 500 e. Tällä summalla saa hädin tuskin Helsingissä yksiötä. Turussa summalla saa jo kaksion, mutta jos haluaa enemmän asuinneliöitä, asunto täytyy ostaa kauempaa keskustasta.
Toinen esimerkki: kahden aikuisen ja kahden lapsen yhteistalouden bruttotulot on 6200 e. Lainaa saisi uuden lakiesityksen mukaan 387 000 e. Turusta ja Tampereella summalla saa sijainnista riippuen kolmion tai neliön. Kauempaa keskustasta omakotitalon. Helsingistä sen sijaan perhe saisi hyvien julkisten yhteyksien päästä lähinnä kaksion. Kolmiota varten pitäisi muuttaa kauemmaksi, joka luultavasti tarkoittaisi auton hankkimista.
Malli iskee siis erityisen kovasti yksin asuntoa hankkiviin, mutta kasvukeskuksissa asuvat perheet joutuisivat myös tekemään valintaan neliöiden ja asunnon sijainnin välillä.
Kokonaisvelka-asteen tarkkailu kirpaisee opintolainaa nostaneita nuoria
Mallissa puhutaan myös ns. kokonaisvelka-asteesta. Tämä pahimmillaan kirpaisisi erityisesti opintonsa päättäneitä nuoria, ketkä ovat nostaneet tuhansia euroja opintolainaa. Monelle opiskelijalle opintolainan nostaminen on välttämättömyys opiskeluaikana elinkustannusten kattamiseen.
Opintolaina on kulutusluottoihin verrattuna paljon edullisempaa, valtion takaamaa lainaa. Mallin toteutuessa riski on, että opintolainaa nostaneet niputetaan samaan joukkoon riskialttiimpia korkeakorkoisia kulutusluottoja nostaneiden asuntolainanhakijoiden kanssa. Moni korkeakoulutettu, muuttaa kasvukeskuksiin alansa työpaikkojen perässä. Heidän työnäkymänsä ovat yleisesti hyvät ja oletus on että heidän tulonsa nousevat joitakin vuosia valmistumisen jälkeen. Lainakatto ei huomioi tulojen nousua ja rankaisee samalla siitä, että henkilö on kouluttautunut pitkälle.
Pankit joutuvat jo nykyäänkin syynäämään hyvin tarkasti asuntolainan hakijoiden maksukykyä. Vaikka elämme nollakorkojen aikaa, pankit testaavat lainanhakijan maksukykyä kuvitteellisilla skenaarioilla, joissa korot nousisivat ennen lainan myöntämistä. Vaikka ministeriön virkamiehet ovat korostaneet, että katon on tarkoitus olla perälauta eikä uusi kriteeristö asuntolainojen myöntämiseen, niin on olemassa suuri riski, että pankit omaehtoisesti alkaisivat toteuttamaan mallia sellaisenaan kriteeristönä. Näin yksilöllinen harkinta lainahakemuksia käsitellessä vähenisi.
Huoli suomalaisten velkaantumisesta on aiheellinen, mutta lainakatto on lekanomainen työkalu täsmätoimia vaativan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi. Velkaantumisen estämiseksi pitäisi ensin puuttua esim. kulutusluottoihin ja suomalaisten taloustietouden parantamiseen. Positiivinen luottorekisteri tulee ottaa pikaisesti käyttöön velkaantumisongelman ratkaisemiseen. Monipuolinen asuntotuotannon ja kaavoituksen parantaminen ovat tarjonnan osalta tekijöitä, joilla nousevia asuinkustannuksia voidaan hillitä.
Salla Mäkelä
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
Kuntavaaliehdokas Lahdesta
