Suomalaisten kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikkoja. Tulevaisuuden kunnalla on keskeinen rooli nykyisten ja uusien yritysten toimintaympäristön luomisessa sekä kehityksen ja kasvun mahdollistamisessa.

Kunnan halutaan olevan yrittäjilleen entistä toimivampi sekä sujuvampi toimintaympäristö. Sillä on vaikutusta yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, innovointiin, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kasvuun, onnistumiseen sekä työllistämiseen. Tärkeää on, että kunnat tekevät tiiviisti yhteistyötä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Kunnissa toimiva palveluyrittäjyys on nopeimmin kasvavia yrittäjyyden toimialoja Suomessa. Palveluyrittäjyydelle on kasvava tarve erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta myös vapaa-ajan palvelujen parissa. Palvelusetelin laajempi käyttöönotto mahdollistaa palvelujen käytön lisäämisen.

Kokoomusnaiset pitävät tärkeänä, että yrittämisen esteitä puretaan ja erityisesti naisten yrittäjyyttä tuetaan kunnissa. Esimerkiksi yksinyrittäjänaiset tasapainoilevat usein yrittäjyyden, kodin ja perheen haastavissa ristipaineissa. Kokoomusnaiset haluavat edistää erilaisia mahdollisuuksia järjestää arki nykyistä sujuvammin. Erityisesti vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla vauhditetaan naisvaltaisten palvelu- ja hoitoalojen kasvumahdollisuuksia.

Suomalaisissa kunnissa harjoittavat tuhannet maatalousyrittäjät elinkeinoaan. Maatalousyrittäjän vuosi- ja sairaslomien ajaksi avuksi saadaan kunnan tai kuntien alueella kunnallisena maatalouslomittajana tai sijaisapulomittajana työskentelevät henkilöt. Sijaisapua saa maatalousyrittäjä tällä hetkellä enintään 20 päivää vuodessa sairauden tai tapaturman johdosta. Kokoomusnaiset pitävät tärkeänä, että sijaisavun määrää lisätään. Lisäksi vuosittain haettavaan maataloustuen byrokratiaan on saatava helpotusta.

Kokoomusnaiset ovat huolissaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksistä ja onnistumisista julkisten hankintojen suhteen. Kunnan hankinnat on keskeinen osa kuntien elinkeinopolitiikkaa. Hankinnat tulee kilpailuttaa järkevinä kokonaisuuksina ja mahdollistaa myös pienempien yrityksien osallistuminen tarjouskilpailuihin. Kuntien hankinnoilla on suuri kansantaloudellinen merkitys ja ne luovat työtä paikallisille yrityksille. Hankinnoissa on huolehdittava myös niiden kestävyydestä.

Kuntien elinkeinoelämälle tarjottavat palvelut tulee olla saavutettavissa yhden luukun periaatteen mukaan ja liiallista byrokratiaa tulee karsia. Kuntien yrityksille tarjottavat palvelut tulee toteuttaa kustannuksiltaan järkevästi ja tehokkaasti. Huomioidaan paikallinen osaaminen ja otetaan käyttöön palvelualoite jokaisessa kunnassa. Palvelualoitteella yrittäjä voi esittää paremman ja edullisemman palvelun toteuttamistapaa ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa. Kyseessä on kilpailutuksen muoto, jossa aloite on yrittäjällä.

Kokoomusnaiset ovat huolissaan suomalaisten kuntien taloudesta. Kunnat tasapainoilevat kuntaliitosten konkretisoitumisen, investointiohjelmien, rakentamispäätösten ja tarjottavan peruspalveluiden laadun ja määrän suhteen. Myös hallituksen toimet lisäävät kuntien velvoitteita ja talouspaineita entisestään. Osalle kunnista tulee jo haasteita riittävän peruspalveluiden tarjonnan suhteen. Usealla kunnalla on hyviä ja toteuttamiskelpoisia kehittämishankkeita, mutta talous saattaa hidastaa tai estää kehittämishankkeiden toteuttamisen. Tärkeää on, että kunnassa peruspalvelut toteutetaan ja että niiden saatavuus on taattu.

Jaa sisältö: