Vahva elinkeinopolitiikka on kunnan ja yrittäjien etu

Vuosi 2020 jää monelle yrittäjälle mieleen vaikeana taloudellisena vuotena. Monet yritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin varsinkin palvelualoilla, mihin Covid-19 aiheuttama poikkeustila on eniten vaikuttanut. Lomautettuna on ollut yli 200 000 henkeä. Laajoilta irtisanomisilta on vältytty, mutta vain myös sen vuoksi, ettei yrityksillä ole ollut varaa maksaa irtisanomisajan palkkoja ja epätietoisuus tilanteen kestosta ei ole ollut tiedossa. Moni lomautetuista on onneksi siirtynyt uusiin tehtäviin, jopa kokonaan uudelle alalle. Huomioitavaa on myös se, että vientiteollisuuden talousvaikeudet ovat vasta edessä.

Kesällä talouden syöksy helpottui hetkeksi ja monet yritykset selvisivät keväästä hyvän maksuvalmiuden ansiosta. Monilla yrityksillä on usein kassassa varoja sen verran, että muutamia kuukausia selvitään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa, mutta tilanteen pitkittyessä varat vääjäämättä loppuvat. Yritysten konkurssiaaltoa pelättiin, mutta sitä ei tullut ainakaan vielä tänä vuonna. Suomen talous ei välttämättä kestä enää uusia rajoituksia ja sulkutoimia. Tilanteen yhä pitkittyessä epävarmuus lisääntyy vaikuttaen yritysten investointeihin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Tämän vuoden vaikutukset tulevat näkymään taloudessa vielä vuosienkin kuluttua.

Hallitus muutti keväällä väliaikaisesti konkurssilakia helpottamaan yritysten maksuvaikeuksia. Velallista ei oletettaisi maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että velallinen ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Väliaikaisen lakimuutoksen voimassaoloa on jatkettu vielä tammikuulle 2021 saakka. Väliaikaisella lakimuutoksella pyrittiin rajoittamaan velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta koronavirusepidemian aiheuttamien maksuvaikeuksien vuoksi. Tällä hetkellä tammi-lokakuulla vireille laitettuja konkursseja on ollut noin 300 vähemmän kuin viime vuonna. Nähtäväksi jää onko konkurssilain muutoksesta ollut hyötyä, vai onko sillä vaan siirretty konkurssiaaltoa ensi vuodelle. Paljon riippuu myös hallituksen uusista rajoituksista sekä sopeuttamistoimista.

Miten yritykset tulevat selviytymään pitkittyvän kriisin aikana ja sen jälkeen? Yrittäjien tulee keskittyä tulevaisuuteen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä kilpailukyvystä huolehtimiseen. Jotta yritykset välttyisivät konkursseilta, tulee yritysten kyetä luomaan nopeasti uusia ja innovatiivisia toimintatapoja, jos heikko talouden tilanne jatkuu pitkälle ensi vuotta. Yritysten on hyvä tarkastella myös yrityksen rakenteita ja uudistaa niitä tarvittaessa. Velkojien kanssa kannattaa neuvotella maksusuunnitelmista ja lyhennysvapaista maksuvaikeuksien helpottamiseksi.

Kunnilla on myös suuri merkitys yritysten selviytymisessä. Kuntien tulee luoda yrityksille yrittäjämyönteinen toimintaympäristö sekä käydä jatkuvaa vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten merkitys kunnissa tulee huomioida. Kuntapäättäjät voivat miettiä onko kunnalla jotain sellaisia palveluita, joita kunta voisi ulkoistaa pk-yritysten hoidettavaksi.  Yritysmyönteisyys tulee näkyä päätöksenteossa vahvistaen kunnan elinkeinopolitiikkaa. Moni yritys taistelee tällä hetkellä olemassaolostaan, ja jos kunnat pystyvät tukemaan yrittäjiä niin nyt on sen aika.  Menestyvät yritykset kunnassa ovat myös kunnan etu. Yrittäjät ja yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat kuntaan uusia asukkaita sekä elinvoimaisuutta. Kun yritykset voivat hyvin, myös kunta voi kasvaa ja kehittyä.   

Wilhelmiina Kukkamo

Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja 2018-2019
Työskentelee konkurssiasioiden vastaavana käräjäoikeudessa

Jaa sisältö: