Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Kestävä tulevaisuus

Yhä useammat meistä ovat jo tottuneet ostamaan palveluina monet sellaiset asiat, jotka aiemmin omistettiin itse. Kaikkien ei tarvitse ostaa varastoonsa omaa painepesuria tai ajettavaa ruohonleikkuria. Hyvä esimerkki on yritys, joka myy valaistusta lamppujen sijaan. Samalla periaatteella vuokraamme kotimme, automme, Airbnb-asunnon tai nappaamme Uber-kyydin.

Nykyään suurin osa tavaroista ja vaatteista on helposti kierrätettäviä, kiitos erilaisten nettikirpputorien ja sosiaalisen median ryhmien. Itselläni on sääntö, että en osta uutta vaatetta ennen kuin myyn vanhan pois. Kodin tavarat ja kalusteet kulkevat myös mukanamme toivottavasti niin kauan kuin kestävät. Kestävien materiaalien tuotanto ja valinta ovat kierrätettävyyden ja kestävyyden avaintekijöitä.

Kiertotalous ilmiönä ei ole mikään uusi keksintö. Jutun juoni on siitä, miten voimme tehdä tuotannosta, kulutuksesta ja ylipäänsä talouden toiminnasta mahdollisimman järkevästi resursseja käyttävää ja niukasti jätettä tuottavaa. Tuotteiden ja materiaalien suunnittelusta lähtien meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, että niiden elinkaari kestää isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Materiaalien valinta, ylläpito, korjaaminen, kierrättäminen ja uudelleen käyttö tuleekin nostaa entistä suurempaan arvoon. Niin ikään jätteiden, kemikaalien ja erilaisten materiaalien tunteminen ja osaava käsittely sekä jätteistä irrotettavien toissijaisten aineiden jälkimarkkinoiden parantaminen ovat tärkeä osa kiertotalouden kokonaisuutta.

Luonnonvarat ovat rajalliset, väestön ja kulutuksen kasvu jatkuu, kuten myös ympäristön saastuminen. Resurssien vähyys sekä alati kasvavat saaste‐ ja jätemäärät ovat uhka hyvinvoinnille kautta maailman. Samalla ne uhkaavat kilpailukykyämme ja yritysten toiminnan kannattavuutta.

EU ja Suomi voivat tehdä kiertotalouden edistämiseksi paljon. Tutkimus ja uudet ratkaisut vaativat rahaa, tietoteknisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottamista sekä prosessien tehokkuuden parantamista. Puhtaisiin teknologioihin keskittyvät ja kiertotalousalan yritykset sekä uudet digitaaliset ratkaisut on nähtävä kiinteänä osana kokonaismarkkinoita, ei niistä erillisinä. Tämä vaatii investointeja sekä lainsäädäntöä, jotka mahdollistavat uudenlaiset toimintatavat. Kaikkea tätä on järkevämpää ja tehokkaampaa tehdä yhteistyössä globaalilla ja EU-tasolla kuin kansallisesti.

Euroopan unionin laskelmien mukaan siirryttäessä kiertotalouteen nettosäästöt voivat kasvaa jopa 600 miljardiin euroon. Vertailun vuoksi; Suomen valtion tämän vuoden budjetti on noin 55 miljardia euroa. Pelkästään Suomi voi kasvattaa taloutensa lisäpotentiaalia kiertotalouden avulla ainakin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Meidän on hyödynnettävä tämä mahdollisuus sekä taloutemme että ilmastomme vuoksi.

Muutokseen tarvitaan kokonainen ympyrä: tahtotilasta suunnitteluun, materiaalien valinnasta tuotantoon, kulutuksesta kierrätykseen ja jätehuoltoon. Tämän toteuttaminen vaatii toimia meiltäkaikilta päätöksentekijöistä tutkijoihin, yritysten omistajiin, työntekijöihin ja kuluttajiin. Maailma ja kulutustottumuksemme eivät muutu hetkessä, mutta tässä pätee yhtä tylsä sääntö kuin naistenlehtien kesälomakauden jälkeen mainostamassa kestävässä painonpudotuksessa: Tarvitaan päättäväisyyttä tehdä kokonaisvaltainen ajattelumaailman ja toimintatapojen muutos. Usein vähemmän on enemmän ja kestävistä ratkaisuista tulee hetken huumaa parempi olo.

Aura Salla, puoluevaltuuston puheenjohtaja, ehdolla europarlamenttivaaleissa

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email