Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Missä on kaupan alan johtoryhmien naiset?

Innostuin tutkimaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon ilmentymistä kaupan alan johtotehtävissä. Tasa-arvo on meidän jokaisen perusoikeus, johon velvoittavat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Se, miten se toteutuu, onkin sitten ihan eri asia.

Työskentelen itse johtotehtävissä päivittäistavarakaupan alalla, jota perinteisesti pidetään naisvaltaisena alana. Kuitenkin esimies- ja johtotehtävissä miesten määrä on huomattava. Mitä ylemmälle tasolle yrityksessämme mennään, sitä suurempi määrä johtajista on miehiä. Myymäläpäällikkötasolla on naisten osuus noin 75%, mutta esimerkiksi jo aluepäällikkötasolla naisten osuus on enää vajaa 50% ja johtoryhmästä vain 10% on naisia. Muiden päivittäistavarakaupan alan ketjujen johtoryhmiä tutkiessa on suunta saman kaltainen. Miksi näin on? En usko, että yritykset ovat suunnitelmallisesti valinneet johtotehtäviin miehiä – tai en halua uskoa. Näin kuitenkin on.

Valittaessa oikeaa henkilöä tiettyyn tehtävään, vaikuttaa siihen monet seikat. Ensimmäisenä tulevat tietenkin toimenkuvan vaatima mahdollinen erityinen koulutus ja tarvittava kokemus. Nämä ovat helposti mitattavissa olevia vaatimuksia, eikä niistä pahemmin ole kiistämistä. Tärkein osuus valinnan kannalta kuitenkin tapahtuu ihan muihin asioihin perustuen. Tunteeseen, jonka hakija jättää. Onnistuvatko miehet tässä paremmin? Ja jos näin on, miksi? Itselläni ei ole tietoa esimiesten tai johtajien koulutustaustasta, joten siihen en pysty ottamaan kantaa. Uskon kuitenkin, että tarvittava pätevyys löytyy. Eikö paikkoja sitten ole hakeneet muodollisesti pätevät naiset vai eivätkö he vain ole tulleet valituiksi?

Tutkiessani miesten ja naisten osuuksia johtavissa tehtävissä päivittäistavarakaupan alalla järkytyin tuloksista. Kaupan ala on todella naisvaltainen ja suurimmat päivittäistavaraketjut työllistävät tuhansia naisia ympäri Suomen, silti meitä naisia ei juurikaan löydy yritysten johtoryhmistä. Syitä tähän voi vain arvailla ja tämä vaatisi tarkempaa tutkimista, jotta voisi luoda oikeelliset johtopäätökset. Pintaraapaisu asiaan antoi jo riittämiin mietinnän aihetta.

Kieltämättä johtoryhmien kokoonpanoja tutkiessa mieleeni tuli, että onko naisia valittu sinne vain ns. kiintiönaisiksi. Ja en tällä kommentilla ota kantaa kenenkään pätevyyteen, en missään nimessä. Johtoryhmiä tuli vastaan yksi toisensa jälkeen muutaman naisen kokoonpanolla – välillä naisia johtoryhmässä oli vain yksikin. Eikö Suomesta todellakaan löydy kaupan alalta niin ansioituneita naisia, että he valtaisivat miesten paikkoja yritysten johtoryhmistä?

Emme siis vieläkään 2020-luvulla ole tasa-arvoisessa työasemassa miesten ja naisten välillä monellakaan alalla. Historiaa ei toki voi ohittaa, koska monet johtotehtävät juontavat pitkistä ja menestyksekkäistä työurista, joita miehet ovat jo ehtineet käydä. Me naiset olemme olleet pitkään takaa-ajoasemassa ja nyt on aika painaa kaasua ja kiilata ohi! Tulevaan voimme vaikuttaa, etenkin omilla valinnoillamme ja teoillamme. Ollaan nälkäisiä ja kunnianhimoisia – uskotaan itseemme ja osaamiseemme! Vain siten täytämme ne johtoryhmien miesvaltaiset tuolit.

Meri Kurtèlius-Kuure

tulevaisuuskoulutettava, Kempeleen Kokoomusnaiset

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email