Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tytöt ja koulutus kehitysyhteistyön kärkinä

Koulutus on pohja kaikelle muulle kehitykselle. Panostamalla opetusalaan, Suomen omien vahvuuksien pohjalta, tuemme maailman tyttöjä ja heidän perheitään ja yhteiskuntiaan.”

Maailma on viime vuosina kehittynyt monessa mielessä parempaan suuntaan. Myös tyttöjen ja naisten asema on parantanut. Nykyään lähes yhtä moni tyttö ja poika aloittavat koulun. Tyttöjen koulunkäynti kuitenkin keskeytyy useammin. Syitä löytyy köyhyydestä kumpuavista käytännön esteistä, vanhoillisista asenteista sekä hauraista yhteiskunnista ja konflikteista. YK:n opetusjärjestö UNESCO on arvioinut, että 130 miljoonaa 6-17 -vuotiasta tyttöä ei käy koulua. 15 miljoonaa alakouluikäistä tyttöä ei koskaan edes pääse koulun penkille asti.

Koulutuksella on myönteisiä vaikutuksia paitsi tytöille itselleen myös koko perheelle ja yhteiskunnalle. Koulutus vaikuttaa lapsilukuun, lapsikuolleisuuteen ja aliravitsemukseen. Toisen asteen koulutus tuplaa naisen ansiot. Koulutetuilla on enemmän päätäntävaltaa perheissään ja he kokevat vähemmän parisuhdeväkivaltaa.

Tyttöjen koulutuksen puute tulee kalliiksi. Maailmanpankki arvioi, että menetykset ovat 15-30 miljardia dollaria vuodessa menetettynä tuottavuutena ja tuloina. Lapsiavioliitot ovat sekä syy että seuraus koulun keskeyttämisestä. Vuosittain noin 15 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta joutuu naimisiin. Koulu keskeytyy, kun tytöt jäävät kotiin.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä koulutuksella ja tasa-arvolla on aivan keskeinen merkitys. Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet nostettiin tällä hallituskaudella ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikassa omaksi painopisteekseen. Koulutuksen saralla Suomi on tehnyt jo pitkään yhteistyötä kumppanimaidemme Mosambikin, Etiopian, Nepalin, Palestiinalaisalueen, Afganistanin ja Myanmarin opetussektorien uudistamiseksi. Viime syksynä valmistunut kehityspolitiikan tulosraportti kertoo, että näissä maissa tyttöjen osuus yläkoulun aloittavista nuorista on noussut noin 36 prosentista 47 prosenttiin viidessätoista vuodessa.

Kouluun siis päästään. Mutta ongelma on, että siellä ei opita. Oppimistulokset kehitysmaissa ovat erittäin heikkoja. Tämän globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseen Suomella on paljon annettavaa. Olemme opettajankoulutuksessa ja sitä kautta opetuksen laadussa huippua. Opettajien osaaminen on yksi kehitysmaiden koulujen kompastuskivistä.

Suomi voikin tehdä opetuksen saralla maailmalla vielä nykyistä enemmän. Helmikuun alussa minulla oli ilo yhdessä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa ottaa vastaan pyynnöstämme teemaa pohtineen koulutusalan asiantuntijoista kootun työryhmän toimenpidesuosituksia. Esille nousi useita konkreettisia esityksiä siitä, miten Suomi voi vahvistaa sekä koulutusalan kehitysyhteistyötämme että kaupallista koulutusvientiämme.

Koulutus tulee nostaa yhdeksi Suomen kehitysyhteistyön kärjeksi, jotta voimme entistä paremmin vastata Suomen maailmanlaajuisen koulutusmaineen synnyttämään kysyntään. Koulutus on pohja kaikelle muulle kehitykselle. Panostamalla opetusalaan, Suomen omien vahvuuksien pohjalta, tuemme maailman tyttöjä ja heidän perheitään ja yhteiskuntiaan. Samalla tuemme oikeudenmukaisempaa ja vakaampaa maailmaa, jossa meidän suomalaistenkin on parempi elää.

Anne-Mari Virolainen
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email