Minna Lounatvuori: Kesätyönhaussa kasvokkain kohtaaminen ei saa kuolla

Minna Lounatvuori: Kesätyönhaussa kasvokkain kohtaaminen ei saa kuolla

Kesätyömarkkinat käyvät jälleen kuumina, ja nuoret heitetään suoraan digitaalisten rekry-alustojen syövereihin. Nuoren laatima hakemus, CV ja automaattinen esikarsinta hoitavat kaiken. Prosessi on tehokas, mutta samalla yksi tärkeä asia uhkaa mielestäni kadota – se itse kohtaaminen.

Yritykset puhuvat jatkuvasti nuorten työelämätaidoista, rohkeudesta ja asenteesta. Työnantajat valittavat, että nuoret eivät uskalla soittaa, kysyä tai ottaa vastuuta. Silti työnhakutilanteissa heiltä odotetaan pelkästään nappien painamista ja lomakkeiden täyttämistä. Jos työnhaku typistyy sähköisiin järjestelmiin, menetämme sen, mikä tekee hakijasta enemmän kuin algoritmin läpi pusketun datapisteen – persoonan, ilmeen, motivaation ja asenteen.

Mielestäni fyysinen jalkautuminen ei saa olla menneen maailman jäänne, vaan tärkeä oppimiskokemus. Ensimmäinen “päivää” työpaikan ovella voi olla nuorelle merkittävin työelämän harjoitus – se opettaa vuorovaikutusta, kehollista rohkeutta ja kykyä tulla tilanteeseen ilman valmista käsikirjoitusta. Samalla se tarjoaa työnantajalle tilaisuuden nähdä jotain, mitä hakujärjestelmä ei koskaan kysy – millainen tyyppi on kyseessä ja millaista energiaa hän tuo mukanaan.

Nuorten kohdalla kesätyö ei ole pelkkä palkkatyö, vaan se on osa yhteiskuntaamme kiinnittymistä. Se voi olla ensimmäinen oma raha, ensimmäinen vastuu ja ensimmäinen kokemus siitä, että hän on tarpeellinen. Siksi työnhaun portteja ei pitäisi rakentaa vain niille, jotka osaavat navigoida alustojen logiikassa tai joilla on vanhempien apu CV:n hienosäätöön.

On toki selvää, että digitaalinen rekrytointi on tullut jäädäkseen. Se on nopea, kustannustehokas ja tarjoaa yhdenvertaisemman hakuprosessin kuin satunnaiset ovella käynnit. Mutta digitaalisen rinnalla pitäisi mahtua myös vaihtoehto, jossa nuori uskaltaa tulla paikalle ja sanoa: “Minä haluaisin töihin teille.”

Työelämän tulevaisuus rakentuu niistä, jotka ovat valmiita yrittämään ja oppimaan. Siksi olisi kohtuullista, että myös työnantajat olisivat valmiita kohtaamaan nämä tulevaisuuden tekijät, kun he koputtavat ovelle. Kesätyön pitäisi olla sillanrakennusta – ei pelkkää suodatusta.

Lopulta kyse ei ole vain tämän kesän työpaikoista, vaan siitä, millaisen alun nuoret saavat työelämässään. Jos heiltä vaaditaan rohkeutta, sitä pitää myös palkita kohtaamisella eikä pelkällä “täytä lomake” -komennolla. Nuorissa on meidän tulevaisuutemme – ja sen tulevaisuuden kohtelu kertoo paljon myös meistä aikuisista. Nyt olisi työnantajien aika ottaa tämä tosissaan.

Minna Lounatvuori
Äiti
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
Seinäjoki