Pia Alt: Naiset kokonaisturvallisuuden tekijöinä
Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuustrategian päivitetty versio hyväksyttiin Valtioneuvostossa 16.1.2025. Aiemman version ollessa vuodelta 2017 tarve päivitykselle olikin ilmeinen. Turvallisuusstrategiassa kuvataan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa jokaisella meistä on oma paikkamme yhteisessä tehtävässä.
Kokonaisturvallisuuden periaatteet päivitettiin strategiassa viidettä kertaa. Yhtenä suurimmista muutoksista voidaan pitää henkisen kriisinkestävyyden nostamista seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta ylimmäksi tässä aiemmin olleen johtamisen sijaan. Tämä kuvaa mm. Ukrainan sodasta saatua kokemusta yksilöiden ja yhteisöjen toimintakyvyn ja resilienssin tärkeydestä kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa. Kun niinsanottu kotirintama pitää ja kestää, mahdollistaa se valtiollisten toimijoiden keskittymisen omiin tehtäviinsä.
Kriiseistä ja poikkeusoloista puhuttaessa ei kuitenkaan suinkaan aina ole kyse sotilaallisesta toiminnasta. Muuttuvat luonnonolot lisääntyvine ääri-ilmiöineen, tautiepidemiat ja erilaiset muut potentiaaliset uuden ajan kriisit koettelevat nekin väestön kriisinkestävyyttä. Jos sähköt katkeavatkin pariksi päiväksi ja pakkanen kiristyy, pärjääkö perheesi? Entä jos tartuntatauti kaataa koko perheen petiin, onko kotona tarpeeksi kotivaraa muutamaksi päiväksi? Kuka huolehtii naapurin seniorista laajemman kriisin kohdatessa?
Tänä päivänä naiset ovat luonnollisesti mukana kaikilla kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osa-alueilla, mutta tämän lisäksi naisten harteilla on pääosin usein yhä lapsista, senioreista ja muista yhteiskuntamme haavoittuvimmista yksilöistä huolehtiminen arjessa. Me jongleeraamme lasten aikataulut, rikkinäiset vaatteet ja harrastusvälineet. Tiedämme isovanhempien lääkitykset ja kuka naapuruston senioreista asuu yksin. Kriisin koittaessa tällainen tietotaito on äärimmäisen arvokasta. Arjen toimintojen ylläpitäminen yksilöiden taholta mahdollisimman normaaleina poikkeusolosuhteissa paitsi poistaa rasitetta valtion toimijoilta, myös luo turvallisuutta yhteisöön sekä konkreettisesti että tunnetasolla. Naisten kyky hyödyntää olemassa olevia laajoja sosiaalisia verkostoja sekä matalammaksi koettu kynnys aktiivisen tuen hakuun läheisiltä toimivat tässä erityisen vahvasti resilienssiä tukevina.
Naisten huomattava psykologinen resilienssi kriisitilanteissa on havaittu useissa tutkimuksissa. Selityksiä tälle on haettu tunnesäätelytaidoista ja merkityksellisyyden etsimisestä kokemuksille, rooliemme moninaisuudesta ja sosiaalistumisesta haasteista selviämiseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa meidät naiset on usein kasvatettu pärjäämään. Että sillä sisulla siitä selvitään. Ja vaikka toisinaan voimmekin nähdä pärjäämisen kulttuurissamme myös negatiivista, kokonaisturvallisuuden perspektiivistä meidän naisten kriisinkestävyytemme on yhteiskuntamme turvallisuuden peruspilareita.
On tärkeää, että naisten rooli yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden rakentajina tunnustetaan laajemmin ja sitä arvostetaan aiempaa enemmän. Naisten osaaminen, kokemus ja sitoutuminen näkyvät paitsi arjen sujuvuuden ylläpitämisessä myös vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä, joka on korvaamaton osa kansallista turvallisuutta. Turvallisuusarkkitehtuuria suunniteltaessa tulee huomioida naisten panos entistä paremmin ja varmistaa, että meidän roolinmme ja asiantuntemuksemme otetaan järjestelmällisesti mukaan niin viranomaisten kuin vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Näin rakennamme kestävämpää ja yhdenvertaisempaa turvallisuusyhteiskuntaa, jossa kaikkien panos on aidosti tunnustettu ja hyödynnetty.
Pia Alt
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
Lapin Kokoomusnaisten puheenjohtaja
