Pirkan Kokoomusnaiset: Aloitteet eivät ole kokouksen täytettä – ne ovat puolueen tulevaisuus
Puolueiden puoluekokoukset ovat jälleen edessä. Kahden päivän aikana käsitellään usein satoja aloitteita. Se on vaikuttava määrä – mutta samalla myös huolestuttava.
Aloitteet ovat puolueiden sisäisen demokratian ydin. Niiden kautta jäsenistö tuo esiin uusia ajatuksia, nostaa esiin ongelmia ja ehdottaa suuntaa puolueen tulevalle politiikalle. Moni puolueen linjaus, joka myöhemmin päätyy hallitusohjelmiin tai lainsäädäntöön, on saanut alkunsa juuri yksittäisestä jäsenaloitteesta. Silti aloitteiden käsittely puoluekokouksissa muistuttaa usein pikajuoksua.
Kun käsiteltävänä on satoja aloitteita ja aikaa rajallisesti, keskustelu jää väistämättä pinnalliseksi. Usein aloitteiden tekijät eivät ole paikalla avaamassa ajatuksiaan tai vastaamassa kysymyksiin. Vielä huolestuttavampaa on se, että joskus myöskään kaikki kokousedustajat eivät ole paikalla, kun aloitteita käsitellään. Tämä on ongelma.
Puoluekokousedustajan tehtävä ei ole vain osallistua juhlapuheisiin tai tärkeimpiin linjakeskusteluihin. Edustajan keskeinen vastuu on osallistua päätöksentekoon – myös silloin, kun käsitellään yksittäisiä aloitteita. Juuri niissä piilevät usein ne ideat ja avaukset, jotka voivat muuttaa puolueen toimintaa pitkällä aikavälillä.
Aloitteet eivät ole kokouksen loppupään pakollinen ohjelmanumero. Ne ovat jäsenistön suora kanava vaikuttaa.
Siksi myös kokousedustajien on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään omaa rooliaan. Kun jäsenistö on antanut mandaatin edustaa itseään puoluekokouksessa, siihen sisältyy vastuu olla paikalla – kuuntelemassa, keskustelemassa ja tekemässä päätöksiä.
Vastuullinen aloitepolitiikka tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin aloitteita on käsiteltävä kunnolla. Niihin on perehdyttävä ja niistä on käytävä aitoa keskustelua. Toiseksi kokousedustajien on kannettava vastuunsa osallistumalla tähän keskusteluun. Puoluekokous ei ole vain tapahtuma. Se on puolueen korkein päätöksentekoelin. Ja jokainen aloite on mahdollinen askel siihen suuntaan, johon puolue tulevina vuosina kulkee.
