Teknologia on kehitetty voittamaan ihmisen tahdonvoima – lasta ei voi laittaa yksin vastuuseen algoritmin vastustamisesta
Aikuisten tärkein tehtävä on antaa lapsille turvallinen tila kasvaa, oppia ja löytää oma äänensä. Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme kuitenkin huomaamatta tehneet hiljaisen sopimuksen: olemme heittäneet kokonaisen sukupolven keskelle digitaalista villiä länttä ilman suojavarusteita. Samalla kun sosiaalisen median käyttö on räjähtänyt, nuortemme mielenterveysongelmat ovat kasvaneet käsi kädessä sen kanssa. Mikä pysäyttävintä, lapset ovat verkossa vakavien rikosten, kuten kiusaamisen ja seksuaalirikosten uhreina.
Me emme voi vain korjata laastarein jo syntyneitä mielenterveyden ongelmia. Meidän on aikuisina ja lainsäätäjinä uskallettava suojella lapsiamme jo ennen kuin vahinko tapahtuu. Alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median rajoitus on vuosikymmenen suurin mielenterveys- ja turvallisuusteko.
Vapaus ei tarkoita sitä, että lapsi jätetään yksin miljardiluokan teknologiayhtiöiden koukuttavien algoritmien ja verkon vaarojen armoille. Kun näemme näin kirkkaasti, miten verkkoympäristö vahingoittaa lastemme terveyttä ja vaarantaa heidän turvallisuutensa, me emme voi nostaa käsiämme pystyyn tai jäädä odottamaan teknologiajättien vapaaehtoista hyväntahtoisuutta.
Emmehän me jätä liikenneturvallisuuttakaan autovalmistajien oman harkinnan varaan, enkä hyväksy sitä, että jätämme lastemme turvallisuuden ja henkisen hyvinvoinnin suuryhtiöiden algoritmien armoille. Lainsäätäjän tehtävä on asettaa pelisäännöt. Yritysten tehtävä on noudattaa niitä.
Muiden maiden, esimerkiksi Ranskan, haasteet lainsäädännössä eivät ole syy luovuttaa. Ne ovat meille arvokas oppitunti tehdä Suomessa paremmin: tarkkarajaisesti, oikeasuhtaisesti ja tietosuojaa kunnioittaen.
Esitys alle 15-vuotiaiden somekäytön rajoituksista on oikeansuuntainen, mutta se ei saa jäädä pelkäksi ikärajaksi paperilla. Meidän on samalla saatava teknologiayhtiöt muuttamaan tuotteitaan turvallisemmiksi ja luotava toimiva ikävarmennus. Tähän tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä ja koordinaatiota. Lisäksi on varmistettava, että jokaisella kiusaamista tai häirintää kohdanneella lapsella on nopea reitti saada apua. Verkkohäirinnän, kiusaamisen ja rikosten sattuessa lapsilla ja kouluilla on oltava matalan kynnyksen tukimekanismit seurauksien hoitamiseen.
Kyse on lopulta siitä, minkälaisen viestin haluamme lähettää nuorillemme. Viestimme on oltava tämä: Te ette ole yksin. Me näemme teidät, me välitämme teistä, ja me olemme valmiita rakentamaan ympärillenne turvallisen tilan silloin, kun ette vielä itse pysty sitä tekemään.
Pihla Keto-Huovinen,
kansanedustaja, Kokoomusnaisten puheenjohtaja
