Katri Virkkunen: Oletko turvassa?
Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Ilman tunnetta turvallisuudesta on turha puhua taloudesta, sote-palveluista tai peruskoulutuksen kuntoon laittamisesta. Turvallinen yhteiskunta on hyvinvoiva yhteiskunta. Kun puhun turvallisuudesta, tarkoitan käsitteellä kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuus koostuu mm. turvallisuudesta itsenäisessä Suomessa, kodeissa, kouluissa, kaduilla, työpaikoilla, ihmissuhteissa ja internetissä. Turvallisuuden tunne on laaja, mutta ei välttämättä kaikille ihmisille samoista asioista koostuva tai yhtäaikainen tunne. Se vaihtelee yksilöllisesti ajasta ja paikasta riippuen. Toisilla ihmisillä on korkeampi resilienssi kestää epävarmuutta ja selvitä turvallisuutta horjuttavista tapahtumista kuin toisilla.
Suomi on ankkuroinut ulkoturvallisuusnäkökulmasta käsin itseään jo
vuosikymmenten ajan tukevasti länteen ja nyt viimeksi NATO-jäsenhakemuksen jättäminen on edelleen vahvistanut tuota sidosta. Tällä on vaikutusta kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Osalla positiivisesti, mutta toisilla lisäten turvattomuuden kokemusta. Olen kannattanut NATO:on liittymistä jo pitkään ja näen jäsenhakemuksen jättämisen askeleena kohti turvallista tulevaisuutta. Mielestäni Ruotsi kannattaa odottaa mukaan puolustusliittoon huomioiden yhteinen puolustusyhteistyöhistoriamme. Itseensä luottava Suomi, jollaisena Suomen tulevaisuudessa näen, on toivottu kumppani. Luotettavuus on epävakaassa maailmassa kilpailutekijä. Suomella on sotilaallista osaamista ja suorituskykyä, joka kiinnostaa maailmalla.
Turvallisuus kodeissa, mutta myös kouluissa, on järkkynyt viimeisten vuosien aikana. Vaikeiden koronavuosien jälkeen monet perheet voivat huonosti. Pahoinvointi ilmenee mielenterveysongelmina niin lapsilla kuin aikuisilla. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt valitettavasti. Kouluissa on levotonta ja opettajilla ei ole työrauhaa opettaa. Jos meitä ympäröi arjessa turvallisuuden tunteen sijaan turvattomuus, elämä on raskasta ja kuluttavaa. Tähän täytyy tulla muutos. Ongelmat selviävät usein puhumalla. Pahaa oloa pitää päästä nykyistä nopeammin purkamaan esimerkiksi psykologin kanssa. Lainsäädäntöä täytyy muuttaa, jotta terapiaan pääsy ei edellytä erikoislääkärin lausuntoa, jonka saaminen kestää kuukausia. Lisäksi tarvitsemme terapiatakuun vihdoin aikuisten oikeaan käyttöön. Koulujen työrauha täytyy palauttaa, jotta turvallinen oppimisympäristö toteutuu niin oppilaille kuin opettajillekin.
Turvallisuus yhteiskunnassa syntyy lainsäädännöstä, rajoista, raameista ja mielelläni mainitsen myös mahdollisuudet, joita lainsäätäjä voi lakiin kirjata joustavuuden lisäämiseksi. Sen sijaan turha byrokratia ei luo turvallisuutta, koska se on järjetöntä. Suomalaisessa yhteiskunnassa saa kyseenalaistaa asioiden tolan ja sen voi tehdä turvallisesti. Se, mitä kaipaisin suomalaiseen yhteiskuntaan lisää, on terve vaatiminen. Vaatiminen on välittämistä. Yhteiskunnan tulee välittää jäsenistään ja vaatia heiltä vastuunottamista omasta oppimisesta, menestymisestä, terveydestä ja toimeentulosta. Yhteiskunta mahdollistaa ja tukee tarvittaessa.
Koulukiusaaminen on asia, mikä jättää jäljet koko loppuelämään. Kouluissa
esiintyvään väkivaltaan tulee puuttua nollatoleranssilla. Oppilaiden väliset lyönnit,
läpsimiset ja päälle käymiset ovat rikoslaissa kriminalisoituja väkivallan muotoja. Niitä ei voi hyväksyä tai katsoa läpisormien, vaan jokaisesta teosta on ilmoitettava
poliisille. Jos emme näin toimi, hiljaisesti hyväksymme väkivallan osana
yhteiskuntaamme. Väkivalta ei kuulu turvalliseen Suomeen.
Turvallisuudesta internetissä on syytä olla huolissaan. Emme ole turvassa, jos
suhtaudumme kevytkenkäisesti esimerkiksi sosiaalisen mediaan lataamaamme
sisältöön. Yksilöllä on oma ja yksiselitteinen vastuu internettiin lataamastaan
aineistosta. Älä altista itseäsi tiedustelulle tai vaikuttamisyrityksille
huolimattomuuttasi! Internetissä on toisaalta paljon hyvää ja ilman sitä ei nyt, saati
tulevaisuudessa pärjää. Peliä ei voiteta pelin ulkopuolella, niinhän se on, mutta
varovainen ja kriittinen kannattaa olla.
Otsikon kysymykseen palatakseni, vastaus on mielestäni ”kyllä”. Kyllä Suomessa voi elää ja asua tulevaisuudessakin turvassa. Tiedostaminen avaa toimimisen
mahdollisuuksia ja se valaa uskoa huomiseen. Vastuullisesti toimimalla ja
ennakoivasti yhteen hiileen puhaltamalla Suomella on turvallinen tulevaisuus.
Katri Virkkunen
Eduskuntavaaliehdokas
