Kuvittele aamu, joka alkaa levänneenä ja virkeänä. Työhön lähteminen ei tunnu taakalta, vaan luontevalta osalta arkea. Tiedät, että työpäivä tuo mukanaan merkityksellisiä kohtaamisia, sopivasti haastetta ja mahdollisuuden tehdä parhaasi ilman jatkuvaa kiirettä ja kuormitusta. Iltaan jää voimia liikkua, nauttia perheen kanssa vietetystä ajasta ja pysähtyä hetkeen.

Näin hyvä elämänlaatu syntyy – siitä, että työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Tämä ei ole pelkästään yksilön etu, vaan koko kunnan menestystekijä.

Työhyvinvointi on perusoikeus

Me puhumme paljon työhyvinvoinnista, mutta liian usein se nähdään lisäpalveluna – jotain, johon panostetaan vasta, kun ongelmia alkaa näkyä. Todellisuudessa työhyvinvointi ei ole ylimääräinen etuus, vaan jokaisen työntekijän perusoikeus. Sen tulisi olla osa rakenteita, ei korjaava toimenpide silloin, kun työyhteisö on jo väsynyt.

Kun työhyvinvointi nähdään lähtökohtana, sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita, heidän työnsä on vaikuttavaa ja asiakkaat – eli kuntalaiset – saavat parempia palveluita. Samalla organisaatio välttää kalliita sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttamia kustannuksia.

Mahdollisuuksien maailma rakennetaan yhteistyöllä, ja kuntien päätöksillä luodaan hyvän elämän edellytyksiä meille jokaiselle.

Tuottavuus ei synny kiireestä vaan keskittymisestä

Usein ajatellaan, että mitä enemmän tehdään, sitä enemmän saadaan aikaan. Todellisuudessa työn tuottavuus ei synny loputtomasta suorittamisesta, vaan fiksusta resurssien kohdentamisesta. Kun työntekijöillä on selkeät tavoitteet, realistiset työmäärät ja mahdollisuus keskittyä olennaiseen, syntyy parempia tuloksia vähemmällä stressillä.

Kun työhyvinvointi on kunnossa, tuottavuus ei perustu selviytymiseen vaan siihen, että jokainen voi käyttää omia vahvuuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Mielenterveysongelmat ovat jo nyt suurin syy työelämästä syrjäytymiseen – yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes sairauspäivärahoista myönnetään mielenterveyssyistä​.

Hyvinvoiva kunta ei ole sellainen, jossa palvelut tuotetaan äärirajoilla jaksavien työntekijöiden varassa, vaan sellainen, jossa työolosuhteet tukevat pitkäjänteistä kehitystä.

Hyvinvointi näkyy koko kunnassa

Kun työntekijät voivat hyvin, he eivät vie kotiin pelkkää väsymystä ja kuormitusta. Heillä on energiaa olla läsnä perheelleen, liikkua, osallistua yhteisöön ja nauttia vapaa-ajastaan. Tämä näkyy kaikkialla: eläväisissä kaupunkikeskuksissa, kasvavassa yrittäjyydessä, vahvassa yhteisöllisyydessä ja siinä, että ihmiset viihtyvät kunnassa, jossa he asuvat ja työskentelevät.

Hyvinvoiva kunta ei ole vain joukko toimivia palveluita, vaan paikka, jossa ihmiset voivat rakentaa tasapainoista elämää.

Meidän tehtävämme on pitää työhyvinvointi päätöksenteon keskiössä

Hyvinvoiva kunta ei synny sattumalta – se rakennetaan fiksuilla päätöksillä, jotka tukevat työssä jaksamista, mielenterveyttä ja tasapainoista arkea.

Me Kokoomusnaiset sitoudumme pitämään työhyvinvoinnin ja elämänlaadun keskiössä kuntien päätöksenteossa. Haluamme panostaa ennaltaehkäisyyn, vahvistaa työntekijöiden jaksamista ja varmistaa, että jokainen kunnan työntekijä tuntee olevansa arvostettu.

Kun työelämä toimii, koko kunta toimii. Nyt on aika rakentaa tulevaisuutta, jossa hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys eivät ole vastakkain – vaan kulkevat käsi kädessä.