Hyvinvointialueet ovat nyt vakiinnuttamassa toimintaansa, ja yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten palvelut tuotetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Tarve on aito, koska väestö ikääntyy, hoidon ja hoivan tarve kasvaa, ja samaan aikaan henkilöstöpula kiristyy. Ratkaisua ei löydetä yhdestä suunnasta, vaan tarvitaan monituottajamallia, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tekevät yhteistyötä. Kukaan ei selviä yksin, mutta yhteistyöllä voimme rakentaa toimivan sote-kokonaisuuden.

Monituottajamalli hyödyttää kaikkia

Monituottajamalli tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue ei itse tuota kaikkia palvelujaan, vaan hyödyntää yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä täydentämään ja tehostamaan palveluverkostoa. Tämä ei tarkoita yksityistämistä, vaan fiksua työnjakoa. Oleellista on, että palvelut hankitaan siltä tuottajalta, joka pystyy tarjoamaan ne laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin. Tämä on yrittäjän näkökulmasta järkevää: kilpailu kannustaa kehittämään palveluja ja pitämään kustannukset kurissa, mutta samalla julkinen sektori säilyttää ohjausvastuun ja varmistaa palveluiden saatavuuden.

Kun monituottajamallia hyödynnetään oikein, se tuo mukanaan:
✅ Parempaa saatavuutta – palveluita voidaan tarjota nopeammin ja joustavammin eri alueilla.
✅ Laatua ja innovaatiota – yksityiset toimijat tuovat mukanaan tehokkuutta ja uusia toimintamalleja.
✅ Säästöjä – palvelut voidaan tuottaa kilpailutuksen kautta kustannustehokkaasti.

Monituottajamallissa palvelut tuotetaan sekä julkisen sektorin että yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöllä. Tämä mahdollistaa sen, että palvelut voidaan räätälöidä tarpeen mukaan ja kohdentaa tehokkaasti. Kokoomuksen linjauksissa korostetaan palvelusetelien ja kumppanuuksien laajempaa käyttöä, mikä on tervetullut kehityssuunta. Yrittäjänä näen, että monituottajamalli ei ole ideologinen kysymys, vaan käytännön ratkaisu. Kun asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja laadukkaasti, ei pitäisi olla väliä, tuottaako sen julkinen vai yksityinen toimija. Kilpailu kannustaa innovaatioihin ja kehittämiseen, ja parhaimmillaan se parantaa sekä palveluiden laatua että kustannustehokkuutta.

Rekrytointi ja eläköityminen – kriittinen haaste

​Tilastojen mukaan sosiaali- ja terveysalalla on odotettavissa merkittävä eläköitymisaalto lähivuosina. Kevan ennusteen mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä noin 32 % siirtyy eläkkeelle vuosien 2024–2033 aikana. Suhteellisesti eniten eläköityviä on Lapin, Kainuun ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla, joissa noin 35 % henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle kyseisenä ajanjaksona. Samaan aikaan kun palveluiden tarve kasvaa, sote-alalla painitaan siis työvoimapulan kanssa. Eläköityminen kiihtyy, ja nuorten kiinnostus alaa kohtaan ei yksin riitä paikkaamaan vajetta. Tämä ei ole vain julkisen sektorin ongelma – myös yksityiset palveluntuottajat kamppailevat saman ilmiön kanssa.Kokoomuksen aluevaaliohjelmassa ehdotetaan parempia urapolkuja, johtamisen kehittämistä ja koulutuspaikkojen lisäämistä – kaikki tärkeitä toimia.

Yrittäjän näkökulmasta ratkaisuja löytyy myös rekrytointimalleja uudistamalla. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi tulisi panostaa oppisopimuskoulutukseen, työssä oppimiseen ja kansainväliseen rekrytointiin. Lisäksi joustavammat työaikaratkaisut ja digitalisaation hyödyntäminen voisivat helpottaa henkilöstön jaksamista ja sitoutumista. Tarvitsemme rohkeutta uudistaa, tahtoa kehittää ja avoimuutta kokeilla uusia ratkaisuja. Samalla on tärkeää, että hyvinvointialueet eivät sulje ovia pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Jos hankintaprosessit suosivat vain suurimpia toimijoita, pienyrittäjät jäävät ulkopuolelle, vaikka heillä olisi paljon annettavaa esimerkiksi kotihoidossa tai kuntoutuspalveluissa.

Yhdessä rakennamme toimivan soten

Kun puhutaan sote-palveluiden tulevaisuudesta, yksi asia on varma: Kukaan ei pysty rakentamaan tätä kokonaisuutta yksin. Julkinen sektori tarvitsee yksityisten ja kolmannen sektorin osaamista, ja yrittäjät tarvitsevat reilua ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Liian usein julkinen ja yksityinen asetetaan vastakkain, vaikka tosiasiassa ne voivat täydentää toisiaan. Monituottajamalli ei ole uhka julkiselle terveydenhuollolle – se on mahdollisuus kehittää sitä. Yrittäjän näkökulmasta kyse on ennen kaikkea järkevästä työnjaosta, jossa jokainen toimija tuo oman osaamisensa mukaan. Monituottajamalli ei tarkoita yksityistämistä, vaan palveluiden järjestämistä fiksummin. Se tarkoittaa, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat olla osa ratkaisua, ja että julkinen sektori voi keskittyä siihen, missä se on parhaimmillaan.

Yrittäjänä uskon, että monituottajamalli on tie eteenpäin. Se mahdollistaa laadukkaat palvelut, tehokkaan resurssien käytön ja paremman työelämän sote-alan ammattilaisille. Nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka varmistavat, että palvelut toimivat – tänään ja tulevaisuudessa. Sote-uudistus ei ole yhden tahon vastuulla – se on yhteinen projekti. Kukaan ei selviä yksin, mutta yhteistyöllä voimme rakentaa kestävän ja toimivan hyvinvointialueen. 💙

Tuire Eilittä
Yrittäjä
Kokoomuksen Lapin alueen aluevaaliehdokas
Rovaniemen kuntavaaliehdokas