”Kaikkea minä olen ajatellut, vaan en sitä, että minä nainen olen.” Kyseinen lause on moderni parafraasi, joka tiivistää Minna Canthin ajattelun ydinviestiä — erityisesti hänen naisasiaa käsittelevissä teksteissään ja puheenvuoroissaan.

Lause kiteyttää mielestäni jotakin olennaista Minna Canthin ajattelusta: sukupuolen ei tule määrittää ihmisen mahdollisuuksia, ääntä tai asemaa yhteiskunnassa.

Tasa-arvon päivä – Minna Canthin päivä – muistuttaa meitä siitä, että vaikka Suomi on kulkenut pitkän matkan, demokratia ei kehity ilman jatkuvaa työtä yhdenvertaisen osallistumisen puolesta. Nykyisessä päätöksenteossa kysymys kuuluu:

kuka saa osallistua ja kokeeko jokainen, että päätöksenteko kuuluu myös hänelle?

Esikuvat loivat Minna Canthin aikaan polkuja – ja tekevät niin yhä tänään

Minna Canth oli oman aikansa radikaali esikuva. Hän uskalsi kirjoittaa epäoikeudenmukaisuudesta, avasi ovia koulutukselle ja toi esiin etenkin naisten ja lasten asemaa. Canthin perintö näkyy tänään siinä, miten ymmärrämme esikuvien voiman.

Kun naiset toimivat poliittisina päättäjinä, johtajina, asiantuntijoina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina, he tekevät mahdollisuuden näkyväksi – aivan kuten Minna Canth aikoinaan teki omalla rohkeudellaan.

Esikuvat eivät vain osoita, että vaikuttaminen on mahdollista. Ne myös madaltavat kynnystä hakeutua päätöksentekoon.

Monimuotoinen päätöksenteko on laadukasta päätöksentekoa

Minna Canth kritisoi aikansa yhteiskuntaa siitä, että päätöksiä tehtiin liian kapeasta näkökulmasta. Hän kirjoitti:

”Kun naiset ovat suljetut riveistä pois, on silloin toinen puoli ihmiskuntaa lamassa…”

Tämä ajatus on yhä häkellyttävän ajankohtainen. Kun päätöksentekijöinä on ihmisiä, joilla on erilaiset taustat, arjen kokemukset ja näkökulmat, syntyy ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin koko yhteiskunnan tarpeisiin. Laadukas päätöksenteko ei ole yhdenmukaista — se on monimuotoista.

Naiset tuovat päätöksentekoon mukanaan omat kokemuksensa työelämästä, perheistä, kasvatuksesta, sosiaalisista rakenteista ja arjen palveluista. Kyse ei ole yhden ryhmän korottamisesta, vaan siitä, että yhteiset päätökset perustuvat mahdollisimman laajaan ymmärrykseen todellisuudesta. Tätä mielestäni on vaikuttava demokratia.

Matalat kynnykset tekevät vaikuttamisesta arjen mahdollisuuden

Minna Canth taisteli koko uransa ajan rakenteellisia esteitä vastaan. Hän näki syrjivät rakenteet, mutta myös sen, mitä tapahtuu, kun ihmiselle annetaan tilaa, vastuuta, koulutusta ja mahdollisuus toimia.

Tänään sama periaate elää siinä, että mahdollisuutta vaikuttaa tuetaan eikä vaikeuteta.

Matalat kynnykset tarkoittavat:

• selkeitä polkuja luottamustehtäviin
• kannustavaa kulttuuria, jossa uusia tekijöitä tuetaan
• perhe- ja työelämän huomioimista, jotta vaikuttaminen ei ole elämäntilanteesta kiinni
• yhteisöjä, joissa rohkaistaan ja sparrataan, ei torjuta.

Kun ensimmäinen kynnys on matala, yhä useampi uskaltaa ottaa tärkeän ensimmäisen askeleen. Ja kun vaikuttamisesta tulee arjen mahdollisuus, demokratia vahvistuu.

Esikuva voi olla kuka tahansa

Minna Canthia ei tehnyt esikuvaksi titteli tai asema, vaan tapa toimia:

rohkeus, ajattelu, oikeudenmukaisuuden puolustaminen ja halu rakentaa parempaa yhteiskuntaa.

Näen työssäni saman ilmiön tänä päivänä. Kun yksi nainen osallistuu päätöksentekoon, seuraava näkee mahdollisuuden myös itselleen. Siksi monenlaiset, eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat naiset ovat tärkeitä esimerkkejä jokaisella päätöksenteon tasolla.

Esikuvana oleminen ei ole vain harvojen etuoikeus. Se syntyy arjen valinnoista, rohkaisusta ja siitä, että uskaltaa olla mukana ja kantaa vastuuta.

Ja juuri sitä Minna Canth opetti meille yli vuosisata sitten.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.2026

Marianne Liimatainen
Sivistysjohtaja
Tampereen Kokoomuksen Naisten puheenjohtaja
Pirkanmaan Kokoomusnaisten hallituksen jäsen
Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallituksen jäsen