Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa kaikkea elämää, lajien perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen moninaisuutta. Se koskee metsiä, soita, viljelysmaata, joutomaata ja vesistöjä ja niiden eliöitä. Luonnon monimuotoisuuden muutos luo voimakkaita haasteita ekosysteemipalveluille, kuten esimerkiksi ruoantuotannolle oleellisen pölytyksen epäonnistuminen. Lajeja on poistunut ympäristöstä kautta aikojen, mutta nykyisin lajeja poistuu kiihtyvällä nopeudella. Koska lajit ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa, liian nopealla monimuotoisuuden vähenemisellä voi olla mullistavia vaikutuksia koko eliöyhteisön toimintaan. Luonnon monimuotoisuus ja sen ylläpitäminen on tärkeää huomioida niin metsätaloudessa, rakentamisessa kuin ruoantuotannossakin.
Luontoliiton mukaan Suomen lajistosta joka 9. laji on uhanalainen (häviämisriskissä), vain 3% Suomen metsistä on luonnontilaisia ja jopa 99% perinneympäristöistä on kadonnut sitten 1800-luvun lopun jälkeen. Metsissä ja perinneympäristöissä on arvioitu uhanalaisia lajeja olevan eniten. Lisäksi kymmenet vieraslajit valloittavat kotoperäisten lajien elintilaa. Monimuotoisuuskato koskee niin kasveja, lintuja, nisäkkäitä, hyönteisiä kuin kalojakin.
Suurimpana syynä monimuotoisuuden vähenemiseen on ihmisen toiminta maapallolla. Ilmastonmuutos, lämpötilan nousu ja ihmisen elinalueiden laajentaminen ovat kaventaneet luonnon eliöiden elinympäristöjä. Lisäksi muuttuneen ilmaston myötä vieraslajien vaikutus alueen alkuperäislajien elinvoiman heikkenemiseen on voimistuvaa.
Luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja luontokadon pysäyttäminen on maailmanlaajuinen tavoite.
Suomen monimuotoisuusstrategiassa edistetään sekä kansallisia että EU:n monimuotoisuus strategian sekä YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) tavoitteita, joissa luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen ovat päätavoitteita.
Luonnon biologista monimuotoisuutta pystytään edistämään huolehtimalla luonnon ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja erilaisilla suojelutoimilla, ml. vieraslajien torjuminen ja saasteiden vähentäminen. Metsät, joilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, ovat myös merkittävimpiä osia Suomen luonnon monimuotoisuudessa. Metsälaki määrittelee turvaamisen perustason, mutta lisäksi tarvitaan lisää suojelutoimia ja etenkin talousmetsien järkiperäistä hoitoa ja käyttöä. Samoin hoidettujen perinnebiotooppien lisääminen on olennaista ja myös geneettisestä monimuotoisuudesta ja geenivaroista huolehtiminen on luonnon monimuotoisuuden suojelua. Yhtenä loistavana esimerkkinä suojelun voimasta on kotoperäisen saimaannorpan nostaminen sukupuuton partaalta tutkijoiden ehtymättömän suojelutyön toimesta, joskin vielä tarvitaan toimenpiteitä kannan turvaamiseksi ja voimistamiseksi.
Paitsi yritykset, kunnat ja muut toimijat, myös me, kaikki yksittäiset ihmiset voimme tehdä toimia, joilla estetään luonnon monimuotoisuuden väheneminen, luontohaittojen ehkäiseminen: pienelläkin ympäristöteolla on rooli kokonaisuudessa, koska isot vaikutukset koostuvat yleensä pienistä osasista. Voimme tehdä ympäristöystävällisiä valintoja ja voimme yrittää vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kierrätys, kasvisruoan valitseminen, kulutuksen maltillistaminen ja mm. eri eliölajien, kuten hyönteisten elämisen mahdollistaminen kotipihallakin, luovat pohjaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Lisäksi, kuten Suomen Ilmasto- ja Luontopaneeli raportissaan (2025) ehdottavat luonnolle aiheutuvien haittojen hinnoittelu pitäisi ottaa käyttöön, mikä hillitsisi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisriskiä.
Luonnon monimuotoisuuden päivää vietetään 22.5.2026. Se on kansainvälinen YK:n julistama vuosittainen teemapäivä, jolla pyritään lisäämään tietoa meille kaikille luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, kestävästä luonnon hyötykäytöstä, hyötyjen tasavertaisesta jaosta ja ympäristön monipuolisesta suojelusta. Tuleviakin sukupolvia ajatellen, kaiken elämän perusta maapallollamme ovat hyvinvoivat ja monimuotoiset luonnonympäristöt.
Riitta Julkunen-Tiitto
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
Savo-Karjalan piirin Kokoomusnaisten puheenjohtaja