Minna Heinonen-Pesonen ja Jutta Hartikainen: Keskustelunavausta integraatiosta
Maahanmuuttajien onnistuneen kotouttamisen varmistamiseksi pitää reagoida kansallisesti sekä jo olemassa oleviin, että ennakoitaviin ongelmiin. Suomen tai ruotsin kielen oppimisenesteet ja hidasteet tulee minimoida. Suomalaisen arvomaailman sisäistämistä ja ymmärrystä voi maahanmuuttajien parissa edistää uudenlaisella ohjauksella. Emme haluaKoto-Suomeen vastaavia ongelmia kuin läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa. Ruotsissa ja Briteissä tapahtunut varoittava ghettoutuminen ei palvele yhteiskuntarauhaa. Segregaatio toimii kasvualustana kaikenlaiselle ääriajattelulle ja jopa vaarallisille ääriliikkeille. Segregaation ensimmäiset oireet ovat jo heränneet sekä maahanmuuttajataustaisten että kantasuomalaisten parissa levottomana vellovassa keskustelussa. Lainsäädäntöä koskien kotoutumisen edistämistä pitää muokata aidon ja toimivan integraation lisäämiseksi.
Taustoiltaan monipuolisesta väestöstä sekä asuttamisesta koostuvat asuinalueet, kunnat ja hyvinvointialueet hyödyttävät kaikkia osapuolia. Asuminen suomalaisen kantaväestön keskuudessa palvelee oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia, joille integroituminen ja edes yhden virallisen kielen oppiminen on tärkeintä. Yhteistyö integraation varmistamiseksi onnistuu parhaiten jalkautettuna tasaisesti eri yhteiskunnallisten toimijoiden harteille. Edellä mainituista syistä onkin tarpeen tarkastella uusiksi myös asumis- ja toimeentulotukiin liittyviä käytänteitä.
Lasten, ja toki aikuistenkin, kielitaidon oppimisen eteen voidaan tehdä nykyistä huomattavasti merkittävämpiä toimenpiteitä. Sen sijaan, että kaupungeissa muutetaan väkisin oppilaaksiottoalueita tasapuolisen ja monikielisen oppilasaineksen aikaansaamiseksi, pitäisi meidän tarkastella tilannetta valtiotasolla. Muokkaamalla Kelan toimesta maksettavien tukien, sekä yleisen asumistuen, että perustoimeentulotuen,maksuperusteita voidaan palvella paremmin koko Suomen tasaista maahanmuuttajien asuttamista. Muuttotappioalueille ja -kuntiin muuttavia maahanmuuttajataustaisia saattaisimotivoida näille alueille maksettavat suuremmat tuet. Vastaavasti erityisesti samojen etnisten ryhmittymien tiheästi asutetuille alueille maksettavat tuet tulisi olla nykyistä merkittävästi pienemmät.
Näillä toimilla varmistaisimme edes osalle maahanmuuttajataustaista perheistä paremmat mahdollisuudet integroitumiseen. Vieraskielisen asuttaminen pääsääntöisesti kantaväestön parissa edesauttaa tutkitusti suomen tai ruotsin kielen sujuvampaa oppimista. Onnistuneenintegraation esimerkit löytyvät useimmiten pienistä kunnista, joissa maahanmuuttajataustaiset ovat aidosti tutustuneet ja ystävystyneet ikäistensä kantaväestön edustajien kanssa. Kunnista, missä luokkahuoneessa jokainen oppii ainakin toisen Suomen virallisista kielistä.
Tyhjentyvien kuntien harkitulla ja ennakoidulla ”kiintiöasuttamisella” voidaan taata pienten koulujen tarvitsemat oppilasmäärät. Tukien maksatusperusteilla tehtävä harkittu ja houkutteleva asutuksen uudelleenohjaus edesauttaa myös muiden tärkeiden paikallisten palveluiden säilymistä.
Suomalaisen yhteiskunnan ei pidä antaa tilaa varjoyhteiskuntien muodostumiselle. Jokainen aidosti integroituva on yksi suomalainen lisää!
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsenet:
Jutta Hartikainen, TtT, Kouvola
Minna Heinonen-Pesonen, Medianomi, Hämeenlinna
Teksti edustaa kirjoittajiensa henkilökohtaisia mielipiteitä, eivät Kokoomusnaisten virallista kantaa.
