Moni nainen elää arkea, jossa vastuu ei lopu työpäivän päättyessä. Hoiva- ja opetusalalla työskentelevät kantavat vastuuta toisista ihmisistä koko päivän – ja usein myös sen jälkeen. Kotona odottavat perhe, lapset, ikääntyvät vanhemmat tai omaishoitajuus. Välissä pitäisi ehtiä palautua, voida hyvin ja jaksaa vielä huomenna uudelleen.

Yksi keskeinen mutta liian usein sivuun jäävä tekijä on fyysinen toimintakyky: kehon kyky selviytyä arjen vaatimuksista, työstä ja vastuista. Kun toimintakyky heikkenee, se näkyy jaksamisessa, työkyvyssä ja lopulta myös julkisen talouden kestävyydessä. Fyysinen toimintakyky on arjen voimavara.

Fyysinen toimintakyky tarkoittaa kykyä selviytyä niistä arkisista asioista, jotka ovat meille merkityksellisiä: työssä jaksamisesta, lasten nostamisesta, pitkistä työvuoroista, portaista, kävelystä, unesta ja palautumisesta. Se ei ole urheilua tai huippusuorituksia, vaan toimivaa arkea.

Suomessa fyysisen toimintakyvyn merkitys on nostettu nyt aivan uudelle tasolle. Suomen Olympiakomitean huippukokouksessa 14.1.2026 asetettiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tavoite: suomalaisten fyysistä toimintakykyä halutaan nostaa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Taustalla on UKK-instituutin kehittämä mitattu fyysisen toimintakyvyn indeksi, joka kokoaa yhteen liikkumisen, fyysisen kunnon, kehon koostumuksen, paikallaanolon ja unen. Fyysisen toimintakyvyn indeksi perustuu laajaan väestötutkimukseen, jossa yli 5 000 osallistujalta mitattiin kymmeniä erillisiä toimintakyvyn osatekijöitä. Näistä kymmenen merkittävintä muodostavat lopullisen indeksin, joka esitelty alla.

Miksi tämä on tärkeää? Koska arkemme on passivoitunut. Työikäiset suomalaiset istuvat tai ovat paikallaan keskimäärin yli yhdeksän tuntia päivässä, ja vain noin kolmannes aikuisista liikkuu suositusten mukaisesti. Tämä näkyy suoraan jaksamisessa, työkyvyssä ja hyvinvoinnissa.

Ratkaisuja tarvitaan kaikilla tasoilla

Naisten jaksamista ei vahvisteta yksittäisillä kehotuksilla. Tarvitaan johdonmukaista muutoksen johtamista ja konkreettisia päätöksiä, jotka näkyvät arjessa.

Fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen on kirjoitettava aidosti osaksi kansallista ja paikallista päätöksentekoa. Tavoitteiden toteutumista on seurattava, ja eri hallinnonalojen on toimittava samaan suuntaan.

Myös verotuksella ja taloudellisilla ohjauskeinoilla on merkitystä. Liikkumista, työmatkakävelyä ja -pyöräilyä sekä terveellisiä valintoja on tuettava – ei tehtävä niistä vaikeampia tai kalliimpia.

Kunnat ja kaupungit ovat avainasemassa. Kaavoitus, kevyen liikenteen väylät, turvalliset risteykset, hyvä talvikunnossapito ja saavutettavat liikuntapalvelut mahdollistavat liikkeen arjessa – erityisesti naisille, joiden päivät ovat jo valmiiksi täysiä.

Ennaltaehkäisy on inhimillistä ja taloudellista järkeä

Terveydenhuollossa painopistettä on siirrettävä vahvemmin ennaltaehkäisyyn. Valtaosa kansansairauksista liittyy vähäiseen liikkumiseen, heikkoon ravitsemukseen ja uneen. Elintapojen puheeksi ottamisen ja kevyiden tukitoimien on oltava arkipäivää perusterveydenhuollossa ja työterveydessä.

Myös koulutuksella on keskeinen rooli. Liikkumisen, ravitsemuksen ja unen merkitys on tuotava osaksi elinikäistä oppimista – erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla, joissa osaamiselle on kasvava tarve.

Työpaikkojen kulttuuri ratkaisee

Hyvä fyysinen toimintakyky on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikoilla vietetään suuri osa valveillaoloajasta, ja siksi työpaikan kulttuurilla on valtava merkitys.

Liikkumista tukevat työmatkaratkaisut, tauot paikallaanolosta, joustot työpäivän aikana ja esihenkilöiden oma esimerkki rakentavat kulttuuria, jossa hyvinvointi on osa työn tekemistä – ei sen vastakohta.

Yhteinen vetoomus vahvemman toimintakyvyn puolesta

Fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen ei ole yhden puolueen tai hallinnon kysymys. Se on yhteinen kansallinen tehtävä. Siksi on merkittävää, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet yhteiseen parlamentaariseen sopimukseen suomalaisten fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseksi.

Parlamentaarinen vetoomus kutsuu mukaan yksilöt, työpaikat, järjestöt ja päättäjät rakentamaan yhteiskuntaa, jossa liikkuminen ja toimintakyvystä huolehtiminen on mahdollista jokaiselle. Muutos ei synny yhdellä päätöksellä, vaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja teoilla arjessa.

Kokoomusnaisille tämä on selkeä viesti: ennaltaehkäisy, vastuunotto ja hyvinvointiin panostaminen ovat kestävää politiikkaa. Kun vahvistamme naisten fyysistä toimintakykyä, vahvistamme samalla koko Suomea. Fyysiseen toimintakykyyn panostaminen on investointi tulevaisuuteen – ei kustannus.

Salla Mäkelä
Varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Naisten Liitto