Hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus mitataan siinä, miten se kohtaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Myös ne naiset, joiden ääni kuuluu kaikkein heikoimmin.

Naiset ovat rikos- ja päihdekierteissä usein näkymättömämpi ja pienempi ryhmä kuin miehet. Heidän tilanteensa ovat kuitenkin monella tavalla erityisen haavoittuvia. Naisvankien taustoissa toistuvat traumaattiset kokemukset, kuten väkivalta, mielenterveysongelmat ja lapsuuden perheen päihdeongelmat. Taustalla voi olla myös seksuaalista hyväksikäyttöä, köyhyyttä tai vastuuta lapsista. Moni ajautuu rikoksen tielle tiedostamatta tai osana väkivaltaista parisuhdetta. Päihderiippuvuus on usein keskeinen syy rikollisen polun taustalla. 

Suomalaisessa kriminaali- ja päihdepolitiikassa yhdistyvät sosiaali-, terveys- ja oikeussektorit. Tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja päihdehaittoja, ylläpitää oikeudenmukaista järjestelmää sekä turvata yhteiskuntarauhaa. Orpon hallitusohjelmassa korostetaan rikosten ennaltaehkäisyä ja turvallisuuden vahvistamista. Hallitusohjelman mukaan vankiloiden toiminnassa huomioidaan eri asiakasryhmien, kuten naisten ja nuorten, erilaiset tarpeet sekä huolehditaan rangaistusajan jälkeisistä palvelujatkumoista. Vuonna 2025 julkaistussa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa korostetaan kuntoutuksen ja rikoksettomaan elämään palaamisen merkitystä.

Päihdepolitiikka on vahvasti sidoksissa turvallisuuteen ja rikollisuuteen, sillä merkittävä osa rikoksista, erityisesti väkivalta- ja omaisuusrikoksista, liittyy päihteiden käyttöön. Jopa 60-75% väkivaltarikoksista tehdään päihtyneenä. Riippuvuussairauden vaikuttava hoito on oleellinen osa onnistunutta rikoskierteen katkaisua ja rikollisuuden ennaltaehkäisyä. 

Vankilatuomion jälkeen vapautuneista noin 40-50 % uusii rikoksensa ja palaa vankilaan viiden vuoden kuluessa. Pohjoismaalaisessa vertailussa uusimisprosentti Suomessa on korkea. Vaikuttavan kuntoutuksen kannalta on oleellista tunnistaa erilaiset ryhmät ja suunnata erilaisiin tilanteisiin parhaiten sopivat palvelut. Liian harvoin pysähdymme pohtimaan, miten erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat ihmisiin erityisesti naisiin.

Päihdepalveluissa naiserityisyys tarkoittaa turvallisia palvelupolkuja, traumojen tunnistamista sekä mahdollisuutta saada apua myös vanhemmuuteen liittyviin kysymyksiin. Matalan kynnyksen palvelut voivat olla ratkaisevia erityisesti silloin, kun avun hakemiseen liittyy pelkoa leimautumisesta tai lasten menettämisestä.

Naisvankien määrä on pieni, mutta heidän ongelmansa ovat usein erittäin kasautuneita. Päihdeongelmat, mielenterveyden haasteet ja väkivallan kokemukset kulkevat usein käsi kädessä. Kuntoutuksen, koulutuksen ja psykososiaalisen tuen merkitys korostuu juuri tässä ryhmässä. Kuntouttava työote vaatii erikoistunutta osaamista, joka tunnistaa sensitiivisen ryhmän erityistarpeet.

Onnistunut kuntoutus edellyttää moniammatillista ja eri sektoreiden välistä saumatonta yhteistyötä. Päihdekuntoutuksessa ja riippuvuussairauksien hoidossa tarvitsemme myös erikoistuneita toimijoita julkisen sektorin kumppanina. Tämä on syytä päättäjien muistaa myös hyvinvointialueilla ostopalveluiden karsimisvimmassa. Orpon hallitusohjelman mukaan asiakkaiden tarpeita vastaavat erilaiset vaihtoehdot päihdehoitomalleihin turvataan ja  päihdehoidon vaikuttavuutta seurataan. Se on keskeisessä roolissa myös rikollisuuden torjunnassa.

Turvallinen yhteiskunta rakentuu siitä, että rikoksia ehkäistään ennalta ja ihmisille annetaan mahdollisuus muutokseen. Jokainen onnistunut kuntoutuminen tarkoittaa vähemmän rikoksia, vähemmän inhimillistä kärsimystä ja enemmän turvallisuutta meille kaikille. 

Sina Nordman
Liittohallituksen jäsen
Kokoomuksen Naisten Liitto