Säännöllisen kotihoidon palvelujen alla on Keski-Suomessa noin 5 500 ikäihmistä ja hyvinvointialue tuottaa näistä palveluista omatuotantona 96 prosenttia, tarkoittaa että yksityisillä palveluntuottajilla (13 kpl) asiakkaita on 258 kpl yhteensä. Kuitenkin tiedämme säännöllisen kotihoidon palveluseteleihin liittyvän tuotantoanalyysin mukaan, että sekä hyvinvointialueelle että veronmaksajille omatuotanto tulee huomattavasti kalliimmaksi vyörytyksineen versus yksityisen palveluntuottajan palvelusetelillä tuottama palvelu. Leila Lindellin (aluevaltuutettu keskusta) laskujen mukaan säästöä olisi tullut hyvinvointialueelle 6.8 miljoonaa per vuosi eli yli 20 miljoonaa kolmen vuoden aikana, jos yksityiset palveluntuottajat olisivat tuottaneet 20% säännöllisen kotihoidon palvelusta palveluseteleillä.
Keski-Suomessa palveluseteleitä on myönnetty hävettävän vähän ja siihen budjetoidut rahat ovat olleet vuosi vuoden jälkeen auttamattomasti riittämättömät. Uusien palveluseteleiden myöntäminen on lopetettu aina jo alkuvuodesta. Tämä asettaa Keski-Suomalaiset kotonaan apua tarvitsevat eriarvoiseen asemaan. Alkuvuonna apua tarvitsevat voivat valita kotihoitonsa toteuttajan ja loppuvuodesta avun tarvitsijat saavat palvelunsa tuottajaksi aina hyvinvointialueen kotihoidon.
Hyvinvointialue ei pysty hoitotyössään toteuttamaan sosiaalihuoltolakiin kirjattuja tavoitteita kotihoidossa eikä vanhuspalvelulakia. Asiakkaita on liikaa, käyntiajat jopa minuuteissa ja hoitajilla vuorossaan jopa 18-28 asiakaskäyntiä. Tällä kuormituksella laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen kotihoitoon ei ole mahdollisuutta.
Palvelusetelillä palveluntuottaminen on taannut avuntarvitsijalle valinnan vapauden valita palveluntuottajansa. Nyt palvelusetelitoimintaa ajetaan alas rankalla kädellä. Vuonna 2026 hyvinvointialue ei myönnä uusia palveluseteleitä. Palveluseteleiden myöntäminen ja käyttö lopetetaan vuoden 2026 aikana kokonaan. Palvelusetelit ovat kuitenkin käytössä monessa muussa palvelussa kuten vammaispalvelussa, tehostetussa asumisessa, yhteisöllisessä asumisessa ym. Säännöllisessä kotihoidossa missä asiakkaat oikeasti olisivat kykeneväisiä valitsemaan itsellensä palveluntuottajan, heiltä evätään tämä mahdollisuus!
Palvelusetelin alasajoa hyvinvointialue perustelee sillä, että kaikilla Keski-Suomen paikkakunnilla ei olisi mahdollisuutta tuottaa palvelua palvelusetelillä, toisin sanoen paikkakunnalla ei ole yksityisiä palveluntuottajia tuottamassa säännöllisen kotihoidon palveluita.
Tämä on täysin hyvinvointialueen tulkinta asiasta. Yrittäjien kanssa ei ole keskusteltu mahdollisuudesta tuottaa palvelua kyseisillä alueilla. Samoin palvelusetelillä tuotetussa säännöllisen kotihoidon tuotantotapa-analyysissä kävi ilmi, että haasteena hyvinvointialueen sosiaalitoimi koki mm. palvelu- ja maksupäätösten tekemisen ja niiden työllistävän vaikutuksen! Eikö tämä ole heidän työtään?
Onko niin, että sosiaalityöntekijöiden ns. haasteet hyvinvointialueella kaataa apua tarvitsevien ikäihmisten valinnanvapauden?
Onko niin että pienen paikallisen yksityisen palveluntuottajan laadukas ja kokonaisvaltainen hoito on Keski-Suomen hyvinvointialueelle uhka? Olisiko niin, ettei hyvinvointialue pärjäisi kilpailussa ja sen vuoksi on ajettava yksityiset palveluntuottajat alas? Onko oikein, että hyvinvointialue kilpailee pienten paikallisten palveluntuottajien kanssa veronmaksajien rahoilla?
Tällä hoidettavien määrällä hyvinvointialueen kapasiteetti ei riitä. Tosin nyt on jo tehty toimia ja siirrytty malliin missä asiakkaalla ei edelleenkään ole mahdollisuutta valita palveluntuottajaa, palveluntuottajana toimii kilpailutettu pörssi- tai ketjuyritys. Onko oikein, että Keski-Suomen hyvinvointialue valitsee ennemmin yhteistyön pörssiyritysten kanssa kuin paikallisten sote-yritysten kanssa? Pienillä paikallisilla yksityisillä palveluntuottajilla ei ole taloudellista mahdollisuutta toteuttaa kyseistä mallia.
Tarvitaan malli, missä avuntarvitsijat saavat itse valita palveluntuottajansa. Monituottajamalli, missä kaikki pienetkin yritykset tekevät yhteistyötä HVA:n kanssa ja tuottavat palvelua kapasiteettinsa mukaan kotihoidon palvelusetelillä tai ostopalveluna. Meitä olisi paljon täällä ikäihmisiämme hoitamassa, jos meille pienille paikallisille yrityksille annettaisiin mahdollisuus siihen. Nyt pienet yritykset lopettavat toimintansa tai yrittäjät hakeutuvat palkkatöihin muualle odottelemaan parempia aikoja.
Kun yhteistyöhön tai kumppanuuteen hyvinvointialueemme ei taivu niin olisiko kilpailu parempi vaihtoehto ja lähtö samalta viivalta? Kilpailu olisi tervetullut jotta saataisiin tuotettua keskisuomalaisille ikäihmisille laadukasta ja heidän arvojaan kunnioittavaa kotihoitoa!
Kati Mustalampi
Yrittäjä, erikoissairaanhoitaja, Äänekosken Kokoomusnaiset