Yksinäisyys on monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä Suomessa. Se ei ole vain yksittäisten ihmisten ongelma, vaan laajempi yhteiskunnallinen haaste, joka vaikuttaa hyvinvointiin ja elämänlaatuun monin eri tavoin.
Nuorten yksinäisyys on erityisen huolestuttavaa, sillä se voi vaikuttaa heidän kehitykseensä ja tulevaisuuden näkymiinsä. Nuoret kokevat yksinäisyyden usein sosiaalisten suhteiden puutteena tai osattomuutena ryhmissä. Myös taloudellinen niukkuus voi sysätä nuoria ulos sosiaalisesta elämästä, kun heillä ei ole varaa osallistua samoihin aktiviteetteihin kuin ikätoverinsa. Koulujen ja oppilaitosten merkitys yhteisöllisyyden paikkana korostuu, joten etäopetukseen siirtyminen olkoon aina viimesijainen ratkaisu. Myös nuorten harrastustakuu on useissa kunnissa jo otettu käyttöön, ja koulujen tiloja on luovutettu veloituksetta eri harrasteryhmien käyttöön.
Vanhusten yksinäisyys on toinen merkittävä ongelma. Monet ikääntyneet ihmiset elävät yksin, ja heidän sosiaaliset verkostonsa voivat olla rajalliset, mikä voi johtaa masennukseen ja fyysisen kunnon heikkenemiseen. Kunnat ja järjestöt tarjoavat erilaisia palveluja, tuki- ja vertaisryhmiä, mutta yhä useammin kunnista löytyy myös kulttuuri-/vapaa-ajan koordinaattori organisoimaan juuri ikääntyneille suunnattua tapahtumatarjontaa. Monet eläkeläis- ja vapaaehtoisjärjestöt osallistuvat itse aktiivisesti tapahtumien ja retkien suunnitteluun ja toteutukseen, mutta tapahtumia koordinoimalla voidaan tavoittaa entistä useampia ihmisiä.
Maahanmuuttajien yksinäisyys on kolmas tärkeä näkökulma. Uuteen maahan sopeutuminen voi olla haastavaa, ja kielimuuri sekä kulttuurierot voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden luomista. Integraatiopalvelut, kielikurssit ja monikulttuuriset tapahtumat voivat auttaa maahanmuuttajia löytämään paikkansa yhteiskunnassa ja luomaan uusia ystävyyssuhteita, milloin kunnissa tehtävä vapaa kansansivistystyö on tärkeässä ja suuressa roolissa. Myös maahanmuuttajille suunnatut kotoutumispalvelut auttavat tärkeiden kynnysten yli.
Kokonaisuutena, yksinäisyyden ehkäisy vaatii siis yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kunnat, järjestöt, seurakunnat, koulut ja yritykset kehittävät yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyttä. Digitaaliset ratkaisut, kuten virtuaaliset tukiryhmät ja sosiaalisen median kampanjat, voivat tarjota uusia tapoja löytää yhteisöjä ja tukiverkostoja. Käynnissä olevaan kansalliseen Osallistujien Suomi -ohjelmaan pääsee tutustumaan osoitteessa: https://osallistujiensuomi.fi/.
Myös jokainen meistä voi omalta osaltaan edistää yhteisöllisyyttä pienin sanoin ja teoin: tervehditään kanssaihmisiä, kysellään kuulumiset ja tarjotaan apua arjen askareisiin sopivissa tilanteissa. Meissä jokaisessa on syvä tarve kuulua johonkin ja tulla nähdyksi, ja siihen tarpeeseen vastavuoroinen naapuriapu on verrattoman arvokas ja iloa tuova ratkaisu.
Anu Sallinen
Piirin puheenjohtaja
Satakunnan Kokoomusnaiset
Kokoomusnaiset julkaisevat ehdokkaiden kirjoituksia vaaleihin liittyen. Kirjoitukset ovat ehdokkaiden omia, eivätkä välttämättä vastaa liiton virallista kantaa.