Lähisuhdeväkivallan sovittelu on päättynyt vuoden 2025 alusta alkaen. Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, ettei lähisuhdeväkivallan uhreja voida painostaa sovitteluun. Muutoksen taustalla ovat tapaukset, joissa tekijä on voinut sovittelun avulla välttää rangaistuksen jopa toistuvasta väkivallasta. Kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen vastustaa ajatusta sovittelun palauttamisesta lähisuhdeväkivaltatapauksiin.

”Syyttäjänä olen nähnyt työssäni lähisuhdeväkivallan raadollisuuden: se ei ole kertaluonteinen ”riita”, vaan jatkuva kierre, jossa tekijä käyttää valtaa ja uhri elää pelossa. On suorastaan naiivia kuvitella, että tällaisessa asetelmassa uhri voisi suostua sovitteluun aidosti vapaaehtoisesti. Kun pelko ohjaa valintoja, vapaaehtoisuus on vain illuusio”, Keto-Huovinen kommentoi.

Poliisihallitus nosti keskiviikkona järjestämässään lähisuhdeväkivaltaa käsitelleessä taustatilaisuudessa esiin tarpeen arvioida uudelleen sovintomenettelyn roolia lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Poliisin mukaan olisi syytä selvittää, miten sovittelun rajaaminen näiden rikosten ulkopuolelle on vaikuttanut uhreihin ja tekijöihin.

”Poliisin esitys sovittelun palauttamisesta on vaarallinen askel taaksepäin. Laki on ollut voimassa reilun vuoden ja on absurdia vaatia suunnanmuutosta ennen kuin lain vaikutuksista on edes tietoa. Sovittelun palauttaminen pakottaisi uhrin jälleen kerran mahdottomaan paikkaan: neuvottelemaan omasta turvallisuudestaan ihmisen kanssa, joka on häntä jo vahingoittanut”, Keto-Huovinen kommentoi.

Poliisin huoli uhrin ohjautumisesta tukipalveluihin on aiheellinen, mutta sovittelu ei ole siihen ainoa tai oikea lääke.

”Esitutkintalain mukaan poliisin on ohjattava uhri palveluiden piiriin joka tapauksessa. Kun perheessä on lapsia, väkivaltaan on puututtava sosiaalityön, perhetyön ja lastensuojelun keinoin – ei rikossovittelun varjolla”, Keto-Huovinen kommentoi.

Suomessa lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Viime vuonna Suomessa surmattiin ainakin 20 naista. Tänä vuonna Suomessa on surmattu jo 9 naista. Lähes kaikki naiset surmasivat entinen tai nykyinen puoliso tai joku, jonka nainen tunsi.

”Lähisuhdeväkivallan sovittelukielto oli välttämätön arvovalinta. Se lähetti viestin, että väkivalta ei ole osapuolten välinen yksityisasia, vaan vakava rikos, josta seuraa rangaistus. Alkuvuoden karut naissurmatilastot ovat järkyttävä muistutus siitä, että Suomi on edelleen epäonnistunut naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa”, Keto-Huovinen kommentoi.

Apulaisoikeuskansleri on arvostellut voimakkaasti suomalaista järjestelmää siitä, että se ei ole onnistunut suojelemaan lähisuhdeväkivallan uhreja riittävästi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan poliisi on toistuvasti laiminlyönyt näiden rikosten asianmukaisen tutkinnan. Keto-Huovinen kiittää poliisia asiaan tarttumisesta.

”Onneksi Poliisihallitus on herännyt haasteeseen ja uudet ohjeistukset ovat vihdoin kääntäneet tutkintamäärät kasvuun. Tämä on ainoa oikea tie piilorikollisuuden kitkemiseksi”, Keto-Huovinen kommentoi.

Poliisiylijohtaja Koskimäki nosti esiin, pitäisikö tehdä seurantatutkimus, miten sovittelun kieltäminen läheisväkivaltatapauksissa on vaikuttanut uhreihin ja tekijöihin. Keto-Huovinen on asiasta samaa mieltä. Myös eduskunta edellytti muutoksen tarkkaa seurantaa ja selvitystä vuoden 2028 loppuun mennessä.

”Vajaa vuosi on kuitenkin täysin riittämätön aika arvioida lain todellisia vaikutuksia. Nyt ei ole hätiköinnin, vaan jämäkän linjan aika. Uhrien turvallisuus ei ole neuvottelukysymys”, Keto-Huovinen päättää.

Pihla Keto-Huovinen

kansanedustaja, puheenjohtaja

Kokoomuksen Naisten Liitto ry