Yhteiskuntamme suojelee lapsia ikärajoilla monissa asioissa. Alaikäisille ei myydä tupakkaa tai alkoholia, eikä autolla saa ajaa ennen laissa säädettyä ikää. Silti annamme lasten viettää tuntikausia älypuhelimilla, jotka avaavat pääsyn koukuttaviin algoritmeihin, haitallisiin sisältöihin ja jopa vakavaan rikollisuuteen. On aika kysyä, suojeleeko yhteiskuntamme lapsia riittävästi myös digitaalisessa ympäristössä.

Sosiaalisen median haitat eivät rajoitu ruutuaikaan. Ne vaikuttavat lasten hyvinvointiin, kehitykseen ja turvallisuuteen.

Runsas somen käyttö vie aikaa unelta, liikunnalta, harrastuksilta ja kasvokkain tapahtuvilta kohtaamisilta. Erityisesti ilta-aikainen ruudun käyttö voi heikentää unta ja jaksamista. Jatkuva vertailu, tykkäysten tavoittelu ja ulkopuolisen hyväksynnän hakeminen voivat puolestaan lisätä lasten ja nuorten paineita ja heikentää mielenterveyttä.

Vielä huolestuttavampaa on se, miten sosiaalisen median alustoista on muodostunut näyttämöitä ilkivallalle, uhkauksille ja muulle rikollisuudelle. Verkossa leviävät haasteet voivat houkutella nuoria vahingoittamaan omaisuutta, häiritsemään kotirauhaa tai tekemään laittomia uhkauksia. Kun teko kuvataan ja julkaistaan tykkäysten toivossa, seuraukset voivat levitä nopeasti. Hetken päähänpisto voi johtaa vakaviin seuraamuksiin ja vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen pitkään.

Myös lasten altistuminen verkossa tapahtuvalle seksuaaliselle hyväksikäytölle, kiristykselle, väkivaltaiselle materiaalille ja laittomalle päihdekaupalle on vakava huolenaihe. Lapsi ei aina tunnista vaarallista yhteydenottoa tai ymmärrä, mihin hän on joutumassa. Siksi vastuuta ei voi jättää yksin lapselle.

Monet digitaaliset palvelut on suunniteltu pitämään käyttäjä mahdollisimman pitkään ruudun ääressä. Kehittyvät aivot ja vasta muotoutuvat itsesäätelytaidot tekevät lapsista erityisen alttiita näille mekanismeille. Lasten suojeleminen edellyttää siksi sekä aikuisten vastuuta että teknologiayritysten ja yhteiskunnan konkreettisia toimia.

Keskustelu sosiaalisen median ikärajoista ja käytön rajoittamisesta on tärkeää. Tarvitsemme toimivaa sääntelyä, alustojen vastuuta ja tehokkaampia keinoja suojella alaikäisiä haitallisilta sisällöiltä ja hyväksikäytöltä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin riitä.

Vanhemmilla on keskeinen rooli lasten digitaalisen arjen ohjaamisessa. Aikuisen tehtävä ei ole olla lapsen suosituin kaveri, vaan turvallinen rajojen asettaja. Se tarkoittaa keskustelua verkon vaaroista, kiinnostusta lapsen käyttämiin sovelluksiin sekä johdonmukaisia ikätasoisia rajoja ruutuajalle.

Vastuu kuuluu myös kouluille, harrastustoimijoille, viranomaisille ja päättäjille. Koulujen kännykkärajoitukset tukevat oppimista ja keskittymistä, mutta lasten turvallisuus vapaa-ajalla edellyttää laajempaa yhteistyötä, medialukutaitoa ja ennaltaehkäisevää työtä.

Pohjanmaan Kokoomusnaisina haluamme korostaa, että lasten oikeus turvalliseen kasvuun ulottuu myös digitaaliseen maailmaan. Teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta sen käyttöön tarvitaan vastuullisuutta, rajoja ja aikuisten läsnäoloa.

Lapsuuden ja nuoruuden tulisi rakentua leikistä, oppimisesta, ystävyyssuhteista ja turvallisesta arjesta – ei jatkuvasta vertailusta, koukuttavista sisällöistä tai verkon vaaroilta suojautumisesta yksin.

Lasten turvallisuus ei voi odottaa. Meidän aikuisten tehtävä on asettaa rajat, kantaa vastuu ja toimia yhdessä, jotta jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä turvallisesti myös digitaalisessa maailmassa.

Pohjanmaan Kokoomusnaiset

Tanja Davidov ja Anne Södervik