23.02.2022
Suomi on totuttu näkemään erilaisten listauksien kärkipäässä. Meitä pidetään onnellisena, turvallisena ja vakaana maana. Mutta on olemassa myös toisenlaisia tilastoja, joiden kärkisijoille oleminen ei ole yhtä mairittelevaa. Päinvastoin. Suomi löytyy kärkisijoilta myös silloin kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tilastojen mukaan Suomi on Euroopan toiseksi turvattomin maa naisille. Tämä on hälyttävä tilasto ja suorastaan kansallinen häpeä maalle, joka on valittu maailman turvallisimmaksi, jonka kansaa on pidetty maailman onnellisimpana, ja joka on pitänyt itseään tasa-arvon edelläkävijänä.
Tänään Eduskunnassa alettiin käsitellä hallituksen esitystä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Esityksen tavoitteet ovat tärkeitä kuten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojan vahvistaminen.
Seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset aiheuttavat suuria vahinkoja ja kärsimystä uhrille. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että meillä on kattavat ja selkeät rangaistussäännökset sen suojaamiseksi. Lainsäädännön on asianmukaisella tavalla heijastettava sitä, kuinka tuomittavina yhteiskuntamme näitä rikoksia pitää. Tällä hetkellä ei ikävä kyllä siltä kuitenkaan vaikuta. Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet raiskaustuomioista annettiin ehdollisina. Ne olivat tekijälle ns. varoituksia pidättäytyä uusimasta tekoaan. Ehdollisen vankeuden keskimääräinen pituus oli puolitoista vuotta.
Saman tuomion saa kasvatettuaan noin sata kannabiskasvia. Onko nämä teot todella moitittavuudeltaan samanarvoisia? Ruotsissa normaalirangaistus perustyyppisestä raiskauksesta on 2-3 vuotta vankeutta ja Norjassa 3-4 vuotta. Ehdollinen tuomio ei tule edes kysymykseen.
Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä heijastavassa lainkäytössä pidetään henkeen ja terveyteen sekä seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvia rikoksia niin vähämerkityksellisinä tekoina, etteivät ne ansaitse ”varoitusta” kummempaa reaktiota yhteiskunnaltamme?
Hallitus ei ole tuomassa mitään muutosta tähän asiaan esityksellään. Raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottaminen kahteen vuoteen saattaisi rangaistukset muiden Pohjoismaiden viitoittamaan suuntaan. Tätä ei kuitenkaan esitetä eikä sitä ole hallituksen esityksessä pohdittu.
Raiskaus ole mikä tahansa oikeudenloukkaus, vaan sillä on vaikutuksia uhrin koko loppuelämään. Tämän tulisi myös näkyä siitä tuomittavassa rangaistuksessa. Raiskauksen rangaistusminimin korotus kahteen vuoteen ilmentäisi sitä, että yhteiskunta oikeasti paheksuu raiskausta tekona ja ymmärtää nykyistä paremmin seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuneiden uhrien fyysisiä ja henkisiä vaurioita.
Pihla Keto-Huovinen
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
