Suomalaiset kunnat suhtautuvat ilmastonmuutokseen varsin vastuullisesti. Monella kunnalla on kunnianhimoinen ilmastotavoite. Esimerkiksi oman kotikaupunkini Espoon tavoitteena on hiilineutraalius 2030 mennessä. Tämä ei ole jäänyt vain korulauseeksi, vaan olemme hyvää vauhtia matkalla kohti tavoitteen saavuttamista. 

Vastuullisessa kunnassa ilmastotyö ei sen olennaisuudesta huolimatta riitä, vaan kunnan pitää ottaa vakavasti myös luontokadon torjunta ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Tätä myös asukkaat toivovat. Juuri julkaistun Luontobarometrin mukaan luonnon arvostus yhdistää suomalaisia erittäin vahvasti:97 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lähes yhtä moni eli 96 prosenttia on sitä mieltä, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. 

Luontobarometrin vastauksista näkyy, että tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt. Maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia barometriin vastanneista suomalaisista. Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen.

Luonnon arvostus näkyy myös konkreettisesti kuntatasolla, on kyse sitten kunnan asukaskyselyistä tai siitä palautteesta, mitä ehdokkaana saa puolueen teltalla päivystäessään. Ihmiset pitävät puhdasta ja kaunista lähiluontoa suuressa arvossa, ja kaupungin kasvaessa lähiluonnon häviäminen huolestuttaa. Kokoomuslaisessa kaupunkisuunnittelussa on tärkeää onnistua sovittamaan yhteen luontoarvot ja tarpeellinen rakentaminen. 

Meillä Espoossa laadittiin tällä vaalikaudella Luontoviisas Espoo-tiekartta kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä. Sen tavoitteena on kehittää Espoota niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja paranee samalla, kun kaupunki kasvaa. Tämä on erittäin tärkeä tavoite, vaikkakaan ei aivan helppo saavuttaa kasvavassa ja paljon rakentavassa kaupungissa. Suuren osan luontohaitastakasvukaupungeissa aiheuttaa nimittäin maankäyttö, eli esimerkiksi asuntojen, työpaikkojen ja liikenneyhteyksien rakentaminen. 

Konkreettisena työkaluna haluan itse edistää esimerkiksi ekologisen kompensaation viemistä eteenpäin Espoon kaavoituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdelle alueelle aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävillä toimilla toisaalla. Toki ensisijaista on luontohaittojen ehkäiseminen ja lieventäminen, mutta kompensaatio on hyvä työkalu sitä tarvittaessa.

Todella monesta konkreettisesta luontoasiasta päätetään nimenomaan kuntatasolla. Esimerkiksi säästyykö rakas lähimetsä kaavoituksessa, toteutetaanko kunnan omistamissa metsissä avohakkuita tai panostaako kunta rahaa alueellaan olevien vesistöjen puhdistamiseen – nämä ovat kaikki kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. Siksi on tärkeää, että kevään kuntavaaleissa luontoasiat eivät unohdu esimerkiksi talous- ja koulutusasioiden alle. 

Oman kokemukseni mukaan kokoomuslaiset arvostavat luontoa ja hyvin monen kokoomuslaisen ajattelussa luontoarvot ovat erittäin korkealla. On myös tärkeää muistaa, että vastuullinen kokoomuslainen taloudenpito lisää mahdollisuuksia luonnosta huolehtimiseen. Taloudeltaan vahvalla kunnalla on muita paremmat mahdollisuudet panostaa luonto- ja ilmastotyöhön. 

Emma-Stina Vehmanen
Espoon kaupunginvaltuutettu
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu

Kokoomusnaiset julkaisevat ehdokkaiden kirjoituksia vaaleihin liittyen. Kirjoitukset ovat ehdokkaiden omia, eivätkä välttämättä vastaa liiton virallista kantaa.